Olin sopinut Kirstin kanssa, että tapaisimme tänään Hämeenlinnassa. Aamupäivällä, kun lähdin matkaan, satoi, puolivälissä matkaa sade lakkasi ja Hämeenlinnassa paistoi aurinko. Kirsti totesikin, että Hämeenlinnassa paistaa aina aurinko.

Aivan ensimmäiseksi valokuvasin Hämeenlinnan lyseon, jossa Antti oli käynyt oppikoulun ja Hämeenlinnan kirkon, jossa hän oli päässyt ripille, koska halusin nämä kuvat kuvakirjaan, jota teen Antin valokuvista. Kuvien oton jälkeen menimme lounaalle Ravintola Popinoon, ja otimme ravintolan lounaslistalta lohipizzat. Popino on saanut eat.fi:n arvioissa sekä erittäin positiivisia että hyvin negatiivisia lausuntoja ruoan laadusta ja asiakkaiden palvelusta. Meidän syömämme pizzat olivat erittäin maukkaita ja meitä myös palveltiin ystävällisesti, joten käyntikokemus Popinossa oli positiivinen.

Lounaan jälkeen kävelimme Hämeenlinnan Taidemuseoon katsomaan Ester Heleniuksen taiteen näyttelyä. Näyttely on Hämeenlinnan Taidemuseon tämän kesän päänäyttely ja esillä on parisataa Heleniuksen maalausta. Ester Helenius syntyi vuonna 1875 ja kuoli vuonna 1955. Hän asui ja työskenteli Helsingissä mutta oli suuri ranskalaisuuden ihailija ja asui ja maalasi myös pitkiä jaksoja Pariisissa.

Ester Helenius on tunnettu erityisesti värikkäistä kukkamaalauksistaan, mutta hänen maalaustensa aihepiirejä ovat myös muun muassa muotokuvat, Pariisin näkymät ja asetelmat. Näyttelyyn tutustumisessa meni runsaasti aikaa, mutta menimme sen jälkeen vielä katsomaan Taidemuseon toisessa rakennuksessa olevaa näyttelyä Modernin monet kasvot, jossa oli esillä suomalaistaiteilijoiden töitä 1900-luvun alusta. Tässä näyttelyssä oli suuri määrä tunnettujen taiteilijoiden maalauksia, mutta Heleniuksen näyttelyn jälkeen tähän näyttelyyn keskittyminen oli hieman vaikeaa. Jalatkin olivat jo sen verran väsyneet, että päätimme taidekierroksen ja minä lähdin ajamaan kotiin päin. Onneksi Sipoostakin olivat sadepilvet kaikonneet ja aurinko paistoi.