Porvoon Kansallisten Seniorien Kulttuuriklubi järjesti keskiviikkona kulttuurimatkan Helsingin Töölöön, jossa oli kaksi mielenkiintoista käyntikohdetta; Reitzin säätiön taidemuseo ja Taidekoti Kirpilä. Matkalle osallistui lähes kolmekymmentä henkeä, minä pääsin Porvoosta lähteneen bussin kyytiin Söderkullasta. Molemmissa taidekodeissa oppaat kertoivat meille kodeissa asuneista henkilöistä ja heidän taidekeräilyharrastuksestaan.

Helsingin Teollisuuskoulusta rakennusmestariksi vuonna 1914 valmistunut Lauri Reitz (1893 - 1959) perusti vuonna 1928 Rakennustoimisto Lauri Reitz Oy:n, joka rakennutti Helsinkiin useita kymmeniä rakennuksia. Reitz oli kiinnostunut taiteesta, ja kun yrityksen omaisuus kasvoi, se mahdollisti merkittävän taide- ja antiikkiesinekokoelman keräämisen. Reitz keräsi maalaustaidetta, antiikkihopeaa, arvoposliinia, antiikkiaseita, musiikki-instrumentteja, kelloja ja kirjoja. Vuonna 1972 Reitzin perheen kotiin avattiin Lauri Reitzin lesken Marian testamenttimääräyksellä taidemuseo, joka pohjautuu Lauri Reitzin keräämiin taide- ja antiikkiesineisiin.

 

20200212_115153.jpg

Lauri ja Maria Reitz sekä heidän ainoa lapsensa Lasse.

Minä keskityin Reitzin säätiön taidemuseossa erityisesti Helene Schjerfbeckin taideteoksiin, joita museon kokoelmissa on kaikkiaan kaksitoista. 5.2.2019 Helsingin Sanomissa kirjoitettiin, että "Reitzin säätiö on hankkinut Helsingin Töölössä sijaitsevan museonsa kokoelmiin Helene Schjerfbeckin työn Miekkailija vuodelta 1924. Se ei ole ollut Suomessa esillä koskaan aiemmin. Teos ostettiin ruotsalaisesta yksityiskokoelmasta eikä kauppahintaa ole kerrottu julkisuuteen." Teoksen mallina oli herra Huolman, johon Helene Schjerfbeck oli tutustunut asuessaan Hyvinkäällä.

 

20200212_105422.jpg

Helene Schjerfbeck, Miekkailija, 1924.

Yle Uutiset kertoi 21.2.2016, että Reitzin säätiö huusi Helene Schjerfbeckin Sitruunoita visakoivukulhossa -asetelman  joulukuussa 2015 Sotheby'sin huutokaupasta Lontoosta. Teoksen vasarahinta oli noin 600 000 euroa. Sen päälle tuli vielä joukko muita maksuja, kuten vakuutuksista ja kuljetuksesta aiheutuneet kustannukset, joten teoksen kokonaishinnaksi tuli noin 750 000 euroa. Se on Reitzin säätiön kallein taidehankinta.

 

20200212_105616_001 (2).jpg

Helene Schjerfbeck, Sitruunoita visakoivukulhossa, 1944.

Lauri Reitz harrasti myös maanviljelyä omistamallaan Tasbyn tilalla Sipoossa. Vuonna 1996 Sipoon kunta sai ostaa Reitzin säätiöltä 52 hehtaarin maat Söderkullan alueitten vierestä, kun säätiö suostui monen vuoden harkinnan jälkeen allekirjoittamaan kauppakirjan. Kauppahinta oli 6,8 miljoonaa markkaa. Kaupassa Sipoo sai myös Taasjärven ja lintujensuojelujärven Grundträsketin rantoja.

Reitzin säätiön taidekokoelmaan tutustumisen jälkeen käveltiin muutaman sadan metrin päähän Taidekoti Kirpilään, joka oli  lääketieteen lisensiaatti ja taiteen keräilijä Juhani Kirpilän (1931 - 1988) ja hänen elämänkumppaninsa, antiikkikauppias Karl (Kalle) Rosenqvistin koti vuosina 1979 - 1988. Kulttuurirahastolle lahjoitetussa töölöläiskodissa on tunnettujen taiteilijoiden teoksia 1850-luvulta 1980-luvulle asti. Kokoelmassa on maalausten lisäksi veistoksia, grafiikkaa ja piirustuksia. Taidekoti Kirpilä avattiin yleisölle vuonna 1992.

 

20200212_133016.jpg

Lasse Marttinen, Juhani Kirpilän muotokuva, 1962.

Helene Schjerfbeckin maalauksia on myös Taidekoti Kirpilän kokoelmissa. Öljyvärimaalauksen Måsse II mallina istui Helene Schjerfbeckin veljenpoika Måns ”Måsse” Schjerfbeck, joka toimi helsinkiläisen Lärkanin koulun biologian ja maantiedon opettajana. Måsse esiintyy usein mallina Schjerfbeckin muotokuvissa.

 

20200212_122226 (2).jpg

Helene Schjerfbeck, Måsse II, 1943.

20200212_122159 (2).jpg

Helene Schjerfbeck, Sepän tytär, 1928.

Taidekoti Kirpilässä oli kaksi Porvoo-aiheista, samannimistä maalausta, jotka oli maalattu samoihin aikoihin.

20200212_132608 (2).jpg

Valle Rosenberg, Kuja Porvoossa, 1909.

20200212_132427 (2).jpg

Wilho Sjöström, Kuja Porvoossa, 1908 - 1912.

Taidekoti Kirpilästä palattiin samaan rakennukseen, jonka ylimmässä eli kuudennessa kerroksessa oli Reitzin säätiön taidekokoelma. Tämän Reitzin talon katutasossa on toiminut rakennuksen valmistumisvuodesta 1938 lähtien vuonna 1932 perustettu ja toisessa paikassa toimintansa aloittanut kulttuuri- ja taiteilijaravintola Elite, jossa söimme lounaan. Sielläkin saimme lyhyen selostuksen ravintolan historiasta ja kuuluisista asiakkaista. Huhun mukaan Eliten seinillä olevat taulut ovat taiteilijoiden velkojensa maksuksi ravintolalle lahjoittamia, mutta tämä huhu ei kuulemma pidä paikkaansa.