Viikkoon on sisältynyt runsaasti terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen käyttöä. Isän kanssa kävin Tilkan silmäsairaalassa silmäpistoksessa ja äiti vietti viisi päivää, maanantaista perjantaihin Sipoon terveyskeskuksen vuodeosastolla tarkkailussa. Molemmissa paikoissa kohtelu oli ystävällistä ja asiallista ja olenkin tosi tyytyväinen terveydenhuollon meille tarjoamiin palveluihin.

 

Viikon aikana olen myös tavannut perheenjäseniäni lounaiden ja muun yhdessätekemisen merkeissä. Willa Söderin arkilounaat ovat maistuvia ja alkuruokasalaatit ovat tuoreita ja hyvälaatuisia. Gumbostrand Konst & Formin lohikeitto on edelleenkin parasta lohikeittoa, mitä olen syönyt. Gumbostrand Konst & Form on myös paikkana erityisen viehättävä. Ruokailun lisäksi on mahdollisuus tutustua taidenäyttelyssä esillä oleviin teoksiin.

 

Huhtikuussa pidettävää luokkakokoustakin on ehditty valmistella. Tapasimme viiden hengen järjestelytoimikuntamme kanssa Järvenpäässä Ravintola Huvilassa ja pääsimme luokkakokouksen suunnittelussa taas eteenpäin. Kaikkia Järvenpään Yhteiskoulussa meidän luokallamme jossain vaiheessa olleita emme ole onnistuneet löytämään, mutta nyt on kuitenkin suurin osa tavoitettu, kun viimeinenkin niistä, jotka kävivät sekä keskikoulun että lukion kaikki luokat samaan aikaan meidän kanssamme, on löytynyt.

 

20170127_185053 (2).jpg

 

Perjantaina olin Kansallisteatterissa katsomassa suurella näyttämöllä esitettävää näytelmää Canth. Seppo Parkkisen kirjoittaman näytelmän on ohjannut Kaisa Korhonen. Minna Canthia esittää Cécile Orblin, teatterinjohtaja Kaarlo Bergbomia Jukka Puotila ja Ida Aalbergia Kristiina Halttu. Esitys alkaa siitä, että näyttelijät kokoontuvat uuden Minna Canth -näytelmän lukuharjoitukseen. Canth ei ole perinteisellä tavalla tehty näytelmä. Se etenee Minna Canthin kirjoittamien näytelmien mukaisesti ja siinä kuvataan Minna Canthin elämänvaiheita sellaisina, kuin ne ovat hänen näytelmiensä kirjoittamis- ja esittämisajankohtina. Näytelmä tarjoaa runsaasti tietoa Minna Canthin elämästä siitä lähtien, kun hän jää leskeksi. Tällöin hänellä on kuusi lasta ja hän odottaa seitsemättä.

 

Näytelmä päättyy siinä vaiheessa, kun Minna Canth on kirjoittanut viimeisen näytelmänsä. Näytelmässä esiintyy myös muita sen ajan merkittäviä henkilöitä, kuten Järnefeltien perhe, Juhani Aho, Kaarlo Bergbom ja hänen sisarensa Emilie Bergbom sekä Ida Aalberg, joka kertoo olevansa kotoisin Janakkalan Leppäkoskelta, kylästä jossa Anttikin eli lapsuus- ja nuoruusvuotensa, melkein Ida Aalbergin kodin naapurissa.

 

Minulla oli jonkin verran ennakkoajatuksia näytelmästä, josta olin lukenut Lauri Meren arvion Helsingin Sanomien Kulttuurisivustolla sekä Panu Rajalan blogissaan kirjoittaman arvion. Pidin erittäin paljon näytelmästä. Se oli uudella tavalla tehty tarina todellisesta henkilöstä ja hänen elämäntyöstään. Se, mistä en niinkään pitänyt, oli näytelmän loppuosa, jossa Minna Canth ensin oli Pariisissa tapaamassa kirjailija Emile Zolaa ja sen jälkeen Pietarissa Lokki-näytelmän ensi-illassa. Nämä kohtaukset olivat mielestäni täysin irrallisia kokonaisuudesta eivätkä millään tavalla täydentäneet siihenastista tarinaa. Lisäksi ne pitkittivät näytelmää turhanpäiten. Nyt esitys kesti vajaan puolen tunnin väliajan kanssa hieman alle kolme tuntia.

 

20170127_182444.jpg

 

Kiinassa vaihtui vuosi perjantaina 27.1. kello kuusi Suomen aikaa. Kun tulin Helsingin keskustaan matkalla teatteriin, Keskuskatu oli täynnä uutta vuotta vastaanottavia suomalaisia ja kiinalaisia. Ohjelmalavalla esitettiin sekä paikalla olevien taiteilijoiden esittämää ohjelmaa että videolähetyksenä suoraan Kiinasta näytettäviä juhlallisuuksia. Perjantaina alkoi kiinalaisen astrologian mukaan kukon vuosi. Kävin kurkkaamassa netistä, mitä siellä sanotaan kiinalaisesta astrologiasta, mutta se oli hieman monimutkainen asia. Siinä on kuitenkin kaksitoista eläinmerkkiä, jotka toistuvat aina kahdentoista vuoden välein. Minun syntymävuotenani on ollut kiinalaisen astrologian mukaan tiikerin vuosi. Mitä se sitten mahtaa tarkoittaa, siihen en ole tutustunut.

 

Lauantaina television aamu-uutisissa näytettiin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puhetta, jossa hän toteaa, että "Päästämme maahamme vain ne, jotka tukevat meitä ja rakastavat meitä syvästi!" Saapa nähdä, miten käy, kun helmikuussa yritän mennä Floridaan?