DSC03061 (2).JPG

Taidemuseo Gösta.

Serlachiuksen taidemuseo Gösta järjesti otsikolla Kultakauden naistaiteilijoita Teams-virtuaaliopastuksen, jossa museon suunnittelija Tarja Haikara kertoi Serlachiuksen taidemuseon kokoelmiin kuuluvista suomalaisten naistaiteilijoiden töistä ja niiden taustoista. Suomen taiteen kultakaudeksi kutsutaan vuosia 1880 - 1910, jolloin suomalainen taide nousi kansainväliselle tasolle ja jolloin elettiin myös kansallisen heräämisen aikaa Suomessa.

Ostin lipun opastukseen, jossa kerrottiin  kymmenesta suomalaisesta naistaiteilijasta ja esiteltiin heidän Serlachiuksen kokoelmissa olevia töitään. Tunnetumpia näistä taiteilijoista olivat Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Elin Danielson-Gambogi, Ellen Thesleff, Fanny Churberg ja Helena Westermarck. Ida Silfverberg, Amélie Lundahl, Olga Gummerus-Ehrström ja Irina Bäcksbacka de Maestro ja heidän teoksensa olivat minulle hieman tuntemattomampia. Kaikki muut taiteilijat olivat syntyneet vuosien 1834 ja 1876 välillä, paitsi vuonna 1919 syntynyt Irina Bäcksbacka de Maestro.

Viime vuosien aikana eri taidemuseoissa on ollut esillä näiden kultakauden naistaiteilijoiden töitä, mutta niitä on aina kiinnostava katsoa ja kuulla myös näiden taiteilijoiden elämästä ja haasteista, joita naistaiteilijoilla oli siihen aikaan, jolloin taiteilijuutta pidettiin pääasiassa miesten alueena.

 

20210819_140804 (2).jpg

Repinin teos Sadko vedenalaisessa valtakunnassa (1876) on maalattu perintöruhtinas Aleksandr Aleksandrovitšin (myöhemmin tsaari Aleksanteri III) tilauksesta. Teoksen ansiosta Repinille myönnettiin Venäjällä akateemikon arvo.

Järvenpään Opisto puolestaan järjesti Järvenpää-talon Sibelius-salissa Ilja Repinin taiteen esittelyn, jossa Ateneumissa oppaana työskentelevä Eija Olsson, joka muuten toimii oppaana myös Sipoon vanhassa kirkossa, kertoi puolentoista tunnin mittaisessa luennossaan Repinin elämästä. Luentoa saattoi seurata paikan päällä sekä myös Järvenpään YouTube-kanavalta, josta minä sitä katsoin. Luento oli erittäin hyvin toteutettu, siinä kerrottiin Repinin elämästä ja yhteyksistä Suomeen sekä erityisesti hänen taiteestaan. Vaikka kävinkin elokuussa Repin-näyttelyssä Ateneumissa, niin tästä luennosta sain paljon uutta tietoa.

Helsingin Sanomat striimasi lukijoilleen suoratoistona Kansallisbaletin Spartacus-baletin, jonka kolmannen näytöksen aikana ilmeni teknisiä ongelmia. Niiden vuoksi lähetys keskeytyi häiritsevästi useita kertoja. Katsoin balettia kotona ja kolmas näytös jäi paljolti näkemättä. Nyt teos on kuitenkin onneksi nähtävissä Oopperan ja Baletin virtuaalinäyttämöllä Stage 24:llä, joten ainakin kolmas näytös täytyy katsoa uudelleen.