Meteorologi, luonnontieteilijä Seija Paasonen kertoo neliosaisessa audiosarjassa taiteilijoiden eri vuodenaikoja kuvaavien maalausten säätiloista. Audiosarjan talvea kuvaavan osan otsikko oli Pakkasen pauketta, myrskytuulen tuiverrusta, suojasäätä - se on talvi! (6.1.2022), ja kevättä kuvaavan osan otsikko oli Puron solinaa, linnun laulua, tuomen tuoksua - se on kevät! (28.3.2022).

Audiosarjan kesäisistä maalauksista kertovan osan otsikkona on Valoisia öitä, poutapilviä, ukkosen uhkaa - se on kesä! Kesäkuukausia ovat kesä-, heinä- ja elokuu ja kesä voidaan myös määritellä kesäpäivänseisauksen ja syyspäiväntasauksen väliseksi ajaksi eli ajaksi juhannuksen edeltä noin syyskuun kahdennenkymmenennen päivän paikkeille.

Järvenpään taidemuseon kesän 2019 näyttelyn Sadejuovia ja pilvisäteitä – taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin kuratoi meteorologi Seija Paasonen yhdessä Järvenpään taidemuseon kanssa. Etsin näyttelystä ottamieni kuvien joukosta kuvia kesäisistä maalauksista, joista joitakin Seija Paasonen käsittelee myös audiosarjansa kesäosiossa.

 

Akseli Gallen-Kallela, Pilvitornit, 1904.

Ovatpa kumpupilvet kauniisti jonoissa, niin ne yleensä asettuvat. Muutama pilvi on päässyt kohoamaan torniksi asti. Kyllä tuollaisia pilvitorneja silloin tällöin näkee. Näin Seija Paasonen kertoo tästä Akseli Gallen-Kallelan Pilvitornit-maalauksesta vuodelta 1904 Yle Areenan Taiteilijoiden taivaat -ohjelmassa.

 

Eero Järnefelt, Koli, 1917.

Järnefeltin Koli-maalauksessa näkyy kaksoissateenkaari; Paasonen toteaa, että molemmissa sateenkaarissa värit ovat samassa järjestyksessä. Sisemmässä kaaressa värien pitäisi olla sinisestä punaiseen ja sivusateenkaaressa päinvastaisessa järjestyksessä punaisesta siniseen. Seija Paasonen toteaakin, että Järnefelt ei ole ollut kovin tarkka sateenkaaria kuvatessaan ja että hän ei ehkä ole tullut ajatelleeksi, että sadan vuoden kuluttua joku tutkii hänen maalauksiaan tällä tavalla.

 

Venny Soldan-Brofeldt, Aamupesu, 1917.

Venny Soldan-Brofeldtin ja Juhani Ahon perheen kesäkoti sijaitsi vuosina 1907 - 1939 Hangon Tvärminnessä Väli-Toskan niemellä . Toskassa vietettiin luonnonmukaista elämää, tehtiin retkiä, uitiin ja ongittiin. Luonnosta ja metsästä pidettiin hyvää huolta. Siellä Venny Soldan-Brofeldt piirsi ja maalasi alastonmalleja, useimmiten omia poikiaan.

 

Eero Järnefelt, Iltarusko.

Yksi vaikuttavimmista Paasosen näkemistä iltataivasmaalauksista on Eero Järnefeltin teos Iltarusko.  Paasonen kertoo tästä teoksesta: "Maalaus on todella kaunis. On kesäilta, horisontissa maalauksen keskivaiheilla näkyy tummaa metsää. Taivaalla on pilviä, päivän jäljiltä vielä muutama korkea pilvi näkyy horisontissa. Ehkä päivällä on kuurotellut. Laskeva aurinko saa aikaan komean ruskon ja värikkäät pilvenpohjat. Sama värimaailma toistuu kauniina järven pinnassa. Ehkä yötä kohti pilvet hälvenevät ja sää muuttuu entistä selkeämmäksi."

 

 

Pekka Halonen, Kesäsade (Potkulan talo Lapinlahden Pajujärvellä), 1905. Maalaus on hankittu Taidekoti Kirpilän kokoelmiin vuonna 1957.

Pekka Halonen kuvasi useimmiten luontoa sellaisenaan ja vain harvoin hän kuvasi maatalousmaisemaa, kuten tässä Kesäsade-maalauksessa. Kuvassa näkyy maatilan rakennuksia, peltoa ja aita. Kuvan taustalla on asumatonta maisemaa. Juuri nyt sataa, mutta taustalla näkyy myös sinistä taivasta ja valkoista pilveä, joten kyseessä on sadekuuro, joka menee nopeasti ohi.

 

Fanny Churberg, Kaski, maisema Uudeltamaalta, 1872.

Tästä maalauksesta Seija Paasonen toteaa, että taivas on uhkaavassa pilvessä, puunlatvat ovat jo hieman taipuneet ja että ukkosmyrsky on nousemassa, kauempana horisontissa taitaa jo sataa. Maalausta arvosteltiin aikanaan muun muassa siitä, että taivas ei ole luonteva, mutta Paasonen on täysin eri mieltä. Hänestä taivaan kuvaus on hyvinkin onnistunut. Toinen asia, johon Paasonen on kiinnittänyt huomiota, on kriitikon maininta väistyvästä ukonilmasta. Paasonenhan on tulkinnut, että ukkospilvi on lähestymässä, ja niin hän on myös lukenut kirjoista.

"Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysikuu / kesäyön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu." (Eino Leino: Nocturne, 1903). Nocturne-runosta Seija Paasosen mieleen tulee aina Eero Järnefeltin maalaus Kesäyön kuu, ja myös päinvastoin, maalauksesta tulee mieleen Eino Leinon runo.

 

Eero Järnefelt, Kesäyön kuu, 1889.

Seija Paasonen on kuvitellut, että Eero Järnefeltin teoksessa Kesäyön kuu on elokuu, elokuinen kuutamo. Hän on tarkistanut, että vuonna 1889 elokuussa täysikuu oli 11.8. ja että juuri tuolloin kaakosta on työntynyt korkeapaineen selänne Suomeen, ja se on pitänyt sään hetken aikaa poutaisena.