Perhosten kuvaaminen on vaativaa puuhaa. Istuin terassilla, kun tämä neitoperhonen laskeutui kesäkukkaruukun kukkien sekaan. Siinä se sitten lenteli edestakaisin ja aina kun yritin ottaa siitä kuvan se veti siipensä yhteen tai lähti lentoon. Juuri ja juuri sain siitä yhden kuvan.

Yhtena päivänä sain ajatuksen ruveta siivoamaan kylpyhuonetta ja kodinhoitohuonetta. Siivouksen yhteydessä huomasin, että niissä oli muutamia lamppuja pimeänä, joten päätin tarkistaa kaikki kotimme lamput, koska päivät lyhenevät kovaa vauhtia ja pian tarvitaan taas keinovaloa enemmän kuin kesällä. Ellei sitten valtiovalta päätä, että energian säästötalkoisiin kuuluu myös se, että valaistusta pitää vähentää. Villasukkien kudonnan aloitin taas kesätauon jälkeen, koska ensi talvena lämpimiä sukkia tarvitaan erityisesti, jos sisälämpötilaa pitää laskea. Aika monenlaisia lamppuja tarvittiinkin, joten laitoin pussiin mallilamppuja, mutta kun lähdin ostoksille, pussi unohtui kotiin. Sitten ihan ulkomuistista niitä ostin, onneksi osuivat suurin piirtein kohdilleen.

Päätin myös saman tien, että vähän yli 50 vuotta sitten lähes ensimmäisillä palkkarahoilla hankkimani Singerin ompelukone saisi vaihtua kevyempään ja vähemmän erilaisia toimintoja sisältävään koneeseen. Elnan koneista löytyi kohtuuhintainen ja helppokäyttöiseltä vaikuttava ompelukone. Porvoon Ompelukonepalvelu tarjoaa ompelukoneen ostajille myös koneen käyttökoulutusta, joten taidanpa mennä koulutukseen, kunhan olen ensin hieman tutustunut koneeseen. En ompele kovin paljon, mutta aina joskus konetta tarvitaan, jos ei muuhun, niin housujen lahkeiden lyhentämiseen.

Käytiin pitkästä aikaa Söderkullassa Ravintola Veljeksillä syömässä. Useimmiten olemme hakeneet sieltä kotiin noutoruokaa lounasaikaan, mutta nyt menimme sinne Päivin, Jannen ja Juulian kanssa lounasajan jälkeen. Ravintola on suosittu lounaspaikka ja iltaisinkin siellä käy paljon asiakkailla. Se onkin viihtyisä, sen henkilökunta on mukavaa ja ruoka hyvää.

Kesän viimeinen opasvuoroni Sipoon vanhassa kirkossa oli viime viikon sunnuntaina. Vuoro oli kokonaisuudessaan vilkas ja muutama tuttavakin tuli kirkkoon, kun tiesivät, että olen opasvuorossa. Vuoron loppuvaiheessa kirkkoon tuli joitakin lapsiperheitä, jotka olivat menossa uuteen kirkkoon ekaluokkalaisten koulutielle siunaamistilaisuuteen ja kävivät sitä ennen tutustumassa vanhaan kirkkoon. Tuntuu aina vähän haikealta, kun opasvuorot päättyvät, kun silloin kesäkin on jo päättymässä.

Jarkko ja Gia juhlivat syntymäpäiviään tarjoamalla lounaan vanhemmilleen. Perjantaina oli helteinen kesäpäivä, onneksi tuuli sen verran, että terassilla markiisin alla oli kiva istua. Syötiin karjalanpaistia ja juotiin kakkukahvit. Riana viihdytti meitä soittamalla kauniita pianokappaleita ulos kannetulla sähköpianolla. Meitä viihdyttivät myös Wilho ja Hjalmar, Corinnen ja Iikan sekä Gian veljen perheen koirat, jotka molemmat olivat viikonloppuhoidossa Jarkolla, Gialla ja Rianalla.

Aamun lehteä hakiessani katselin, että meidän tuottoisimman omenapuun alla oli aika paljon pudokkaita ja päätin kerätä ne. Leivoin niistä kesän ensimmäisen omenapiirakan ja tein myös omenasosetta.