Katrin rippikuva.

Lapsilleen ja lastensa perheille hyvin rakas Katri-äitimme kuoli keskiviikkona 97 vuoden ikäisenä. Hän sai asua kotonaan elämänsä loppuun asti, vain viimeiset kaksi viikkoa hän oli sairaalahoidossa.

Katri syntyi Ilmajoella maanviljelijäperheeseen, perheen lapsista kolmanneksi nuorimpana ja tyttäristä nuorimpana. Katri on kirjoittanut lapsuudestaan muun muassa seuraavasti: "Meillä oli maanviljelystila, ja isä vaati, että työtä oli jokaisen tehtävä vointinsa mukaan. Meillä oli työjärjestys. Äiti ja Vieno tekivät navettatyöt, Laimi keitti ja teki tupatöitä, Helmi ja minä leikimme. Pojat tekivät isän kanssa metsätöitä talvella, ja kesällä kaikki kynnelle kykenevät olivat peltotöissä. Minulla oli hyvä lapsuus. "

Katri oli lapsena rohkea ja reipas, ja hän tykkäsi leikkiä ulkona ja laskea mäkeä. Koulua hän kävi yhdessä Helmi-siskonsa kanssa, ja Helmin vihkosta hän kertoi jäljentäneensä joskus koululaskuja omaan vihkoonsa, kun ei ulkoleikeiltään aina ehtinyt läksyjään tehdä.

Kesällä 1939 Katri joutui olemaan kymmenen viikkoa, heinäkuusta lokakuuhun, sairaalassa Seinäjoella. Hän oli kaatunut juostessaan kilpaa naapurin tytön kanssa ja lyönyt jalkansa kiveen. Jalkaan tuli verenmyrkytys. Sairaalassa jalka leikattiin kahteen kertaan.

Katri: "Sitten alkoi sodan uhka leijua ilmassa. Miehet joutuivat lähtemään sotahommiin. Vieno-siskon mies Veikko lähti sotaan ja Vieno jäi kahden pienen lapsen kanssa. Minua pyydettiin lasten kaitsijaksi, jotta Vieno pääsi navetta-askareille eikä lasten tarvinnut olla yksin sisällä. Talvisota päättyi 13.3.1940, miehet kotiutuivat ja myös minä palasin kotiin."

Kesällä 1940 Katrin äidin isä kävi pyytämässä Katrin äidiltä yhtä perheen tyttäristä apulaisekseen Kauhajoelle. Helmi lähti syksyllä Kauhajoelle, mutta kun hän oli kova ikävöimään kotiin, niin Katri joutui hänen tilalleen. Katri oli Kauhajoella huhtikuuhun 1945, jolloin hänen isovanhempansa kuolivat. Sen jälkeen hän palasi taas lapsuudenkotiinsa.

Katri: "Kauhajoella vietin nuoruuteni papan ja mummon luona. Minä keittelin heille ruokaa ja hoidin heidän tarvitsemansa pienet askareet. Kesäkuun loppupuolella 1941 alkoi jatkosota, joka kesti yli kolme vuotta. Sota-aikana ei ollut huvitilaisuuksia. Asemalla käytiin kaverien kanssa katsomassa junaa, jos sattuisi tuttuja poikia tulemaan lomalle. Raittiusseuran talolla pidettiin opintokerhoa. Sodan aikana nuoret kokoontuivat salaa nurkkatansseihin. Siellä minäkin opettelin tanssimaan. Myös elokuvia esitettiin. Sitten tuli rauha syksyllä 1944."

Jatkosodan päätyttyä myös Ilmajoelle saapui karjalaisia evakkoja ja heidän joukossaan oli eräs Eino.

 

Katri alle 20-vuotiaana.