Runokonsertti a.jpg

 

Seija lähetti lauantaina minulle viestin, että hänellä olisi ylimääräinen lippu Järvenpää-talon sunnuntaiseen runokonserttiin "Näin unta kesästä kerran" ja kysyi, lähtisinkö konserttiin, josta hän ajatteli minun olevan kiinnostunut. Olin kiinnostunut konsertista jo silloin, kun olin nähnyt, että se oli tulossa Sipoon Lilla Villaniin toukokuun puolivälissä. Lippua en ollut vielä hankkinut, mutta kalenteriin sen olin merkinnyt. Päätin kuitenkin lähteä Järvenpää-talon konserttiin, koska oli mukava tavata Seija, jota en ollut nähnyt lokakuussa järjestetyn Jykls:n senioriyhdistyksen symposiumin jälkeen.

Kun astuimme Järvenpää-talon Sibelius-saliin, näyttämölle oli heijastettu kesäinen kuva konsertin esiintyjistä ja ilmassa soi lintujen laulu. Se viritti sopivasti kesäiseen tunnelmaan, tosin ulkonakin oli jo lähes kesäinen sää; aurinko paistoi ja lämpötila oli viidentoista asteen tienoilla.

Runokonsertin kaikki runot olivat Eino Leinon kirjoittamia ja musiikki oli Heikki Sarmannon ja Olli Virtaperkon säveltämää. Heikki Sarmanto oli säveltänyt Leino-laulusävellykset ja Olli Virtaperko konsertissa esitetyt teokset soolosellolle: Kanto sekä Metsä ja uni. Runokonsertissa esiintyivät sopraano Pia Freund, laulu, Louna Hosia, sello, Taina-Maaria Rautasuo, piano ja laulu sekä Seela Sella, runot. Konsertin keskeisenä teemana oli suomalaisuus, ja kyllähän Eino Leinon runot, jos jotkin, kuvaavat hyvin suomalaisuutta. Konsertissa kuultiin, muiden hienojen esitysten lisäksi, myös Eino Leinon runo Nocturne, nyt Heikki Sarmannon sävellyksenä, ja sen lauloi upeasti Pia Freund. Edellisen kerran kuulin Nocturnen viikko sitten sunnuntaina Suomi Sävelin -konsertissa Keravalla.

Konsertin tunnelma oli tiivis ja kokonaisuus upea. Konsertin päätteeksi yleisö antoi esiintyjille seisten hyvin ansaitut suosionosoitukset.

"Näin unta kesästä kerran, kuinka paistoi päivä Herran, paistoi mulle, paistoi muille, paistoi köyhänkin pihoille. Vihersi tuhannet virvet, sinersi sataiset järvet, iloitsi ihanat nummet, tarinoivat metsän tammet, puu puheli, kukka kuuli, köyhä sen todeksi luuli." (Eino Leino)

Seija kertoi olevansa Kainuun Eino Leino -seuran jäsen, ja minäkin siitä innostuneena otin tänä aamuna yhteyden seuraan ja kerroin haluavani liittyä siihen. Vajaan tunnin kuluttua siitä olin saanut yhdistykseltä tervetulotoivotuksen yhdistyksen jäseneksi.