sunnuntai, 19. marraskuu 2017

Helmat heiluen

 

20171117_142358.jpg

 

Perjantaina menin Rianaa vastaan koululle. Riana kertoi, että hän menee lauantaina Jarkon ja yhden luokkatoverinsa kanssa Hartwall-Areenalle katsomaan Marcus ja Martinus -popduoa, jossa esiintyvät 15-vuotiaat norjalaiset kaksospojat Marcus ja Martinus. Kävimme ostamassa kirjakaupasta kirjan, joka kertoo näiden erittäin suosittujen poikien tarinan.

Kävimme Rianan kanssa kahvilla ja mehulla Tee- ja kahvihuone Helmessä Vanhassa Porvoossa, minkä jälkeen menimme Näsin Kartanon galleriaan tutustumaan keskiviikkona avautuneeseen Jukka Rintala - juhlan kimallus -näyttelyyn. Esillä oli muotitaiteilija Jukka Rintalan suunnittelemia upeita juhlapukuja sekä akvarelleja grafiikkateoksia ja sisustustuotteita. Näyttelytilat olivat kauniita ja niiden tunnelma oli jouluinen. Ihastuttava näyttely!

 

P1140110.JPG

 

Lauantaina sain Hennan kaverikseni Porvoossa Albert Edelferltin koululla järjestettyyn Helmat heiluen -hyväntekeväisyys-muotinäytökseen. Näytöksessä museolehtori Hannele Tenhovuori esitteli mielenkiintoisella tavalla naisen elämää ja muotia eri vuosikymmeniltä. Näytöksen malleina oli eri-ikäisiä ja -kokoisia naisia. 1960- ja 1970-luvun muotia oli erityisen hauska katsoa, kun sen ajan vaatteet tuntuivat niin tutuilta, muun muassa crimplenemekot ja erilaiset kukka- ja pallokuosit. Näytöksessä esiteltiin myös Marimekon ja Muoti-Aitta Jaakkolan tämän syksyn muotia. Suomalaisia lauluja tilaisuudessa esitti Porvoon Naislaulajat -kuoro, ja kahviakin saatiin sekä suolaisia ja makeita leivonnaisia.

Illalla katsoimme Antin kanssa Indiana Jones ja viimeinen ristiretki -elokuvan (1989), joka on järjestyksessä kolmas Indiana Jones -elokuva. Tämänkin elokuvan ainakin minä olin nähnyt jo joskus vuosia sitten, mutta näissä Indiana Jones -elokuvissa liikutaan niin upeissa ja kiinnostavissa maisemissa, tässäkin elokuvassa muun muassa Venetsiassa Italiassa, Iskenderunissa Turkissa ja Petran kalliokaupungissa Jordaniassa, että  niitä voi katsoa uudelleenkin. Indiana Jones -elokuvasta toiseen toistuvat suuret määrät käärmeitä ja rottia kylläkin inhottavat. Elokuvan pääosissa esiintyivät Harrison Ford sekä hänen isäänsä esittänyt Sean Connery.

perjantai, 17. marraskuu 2017

Elokuvissa ja kansallisbaletissa

 

P1140107.JPG

 

Lainasin kirjastosta elokuvan "Tyttö nimeltä Varpu", joka voitti marraskuun alussa Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon 2017. Elokuvan on ohjannut Selma Vilhunen. Linnea Skog esittää elokuvassa Varpu Miettistä, 12-vuotiasta ratsastusta harrastavaa tyttöä ja hänen äitiään Siru Miettistä esittää Paula Vesala, joka on myös säveltänyt elokuvan musiikin.

Varpu asuu äitinsä Sirun kanssa eikä hän ole koskaan tavannut isäänsä. Hän tietää isänsä nimen ja sen, että isä asuu Oulussa. Eräänä päivänä Varpu varastaa auton ja lähtee ajamaan pohjoiseen tavatakseen isänsä. Kun isä lopulta löytyy, hän osoittautuu aivan erilaiseksi, kuin mitä Varpu on kuvitellut.

Tyttö nimeltä Varpu -elokuva on saanut positiivisia arviointeja. Näyttelijät, erityisesti Varpua esittänyt Linnea Skog ja hänen äitiään esittänyt Paula Vesala, olivat hyviä ja uskottavia rooleissaan, eikä huono ollut myöskään Varpun isää esittänyt Lauri Maijala pienessä roolissaan. Kokonaisuutena elokuva jäi meidän kahden hengen arviointiraadin asteikolla kuitenkin keskitasolle.

Kotikunnassamme Sipoossa pidettiin viime maanantaina Suomiviihteen suosikit -konsertti, ja olin ostanut kirjastosta meille liput tähän Juhlatalossa Nikkilässä järjestettävään tilaisuuteen. Myös Kaija, Piia ja Helinä löysivät konserttipaikalle, vaikka se tietyömaan, pimeyden, sateen ja luokattoman huonojen opasteiden takia olikin haasteellista. Sipoon Sanomissa kirjoitettiinkin torstaina siitä, että näin huonosti tietyömaita ei saa merkitä. Sali oli täynnä ja baritoni Hannu Lehtonen, laulaja Arja Koriseva sekä säestyksestä vastannut Kimmo Leppälän kvartetti viihdyttivät yleisöä ammattitaitoisesti. Kuulimme monia iki-ihania musiikkiesityksiä, viihde- ja elokuvasävelmiä, tangoja ja iskelmiä vuosikymmenten varrelta. Väliajalla nautittiin pääsylipun hintaan kuuluvat kahvit ja korvapuustit.

Keskiviikkopäivä hujahti nopeasti, kun siivosin kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen. Sen jälkeen oli muutama tunti aikaa käydä suihkussa ja huokaista hetki ennen kuin lähdettiin Kansallisoopperaan katsomaan "Kalevalanmaata", johon kansallisbaletin johdosta pian väistyvä taiteellinen johtaja Kenneth Greve oli tehnyt koreografian. Kenneth Greven kausi päättyy ensi vuonna ja se päättyy tähän Kalevalanmaa-esitykseen, joka on Kansallisoopperan ja -baletin yhteinen Suomi 100 -juhlavuoden suursatsaus.

Kenneth Greve kertoo Kalevalanmaan käsiohjelmassa, että Kalevalanmaa on spektaakkeli, todellinen syväluotaus kansanluonteestamme, historiasta ja nykypäivästä. Se on myös lämmin toivotus, että maalla olisi hyvä seuraava satavuotiskausi edessään."

Kalevalanmaan esiintyjinä olivat musiikin johtaja Nick Davies, Suomen kansallisbaletti, Suomen kansallisoopperan kuoro, Suomen kansallisoopperan orkesteri, oopperan ja balettioppilaitoksen oppilaita ja Kansanmusiikkiyhtye Värttinä. Esityksessä nähtiin katkelmia Suomen historiasta ja suomalaisista, teemoina muun muassa: Mannerjää vetäytyy, Ensimmäiset suomalaiset, Suomi kansakuntien joukossa, Kansallinen herääminen ja Snellman, Runeberg ja Maamme-laulu, Lönnrot ja Kalevala, Canth, naisten asema ja kansakoulujen synty, Metsäteollisuus, Sisällissota, Talvi- ja jatkosota, Rintamamiestalot, Lavatanssit (ja taas kuultiin muutama upeasti esitetty tango!) Maaltamuutto, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Urheilun suuret nimet, Yhdessä olemme vahvoja.

Kalevalanmaa oli taas yksi vaikuttava ja koskettava Suomi 100 -juhlavuoden kulttuurielämys. Näitä on jo nähty ja kuultu tänä vuonna useita, mutta ei voi kuin ihastella sitä, miten monenlaisia ja upeita kulttuuri- ja taide-elämyksiä tähän vuoteen on saatu mahtumaan ja onneksi vielä on juhlavuotta jäljellä!

maanantai, 13. marraskuu 2017

Gabriel, tule takaisin!

 

23435061_1736195043110980_8532857819596892620_n.jpg

 

Viikolla käytiin terveysasemalla ottamassa flunssarokotus. Otettiin samalla myös pneumokokkirokotus, johon oli pitänyt hankkia resepti ja sen jälkeen hakea rokote apteekista. Seuraavana päivänä flunssarokotuskäsivarressa ei ollut mitään tuntemuksia, mutta toinen käsivarsi, johon oli pistetty pneumokokkirokotus, aristi muutamia päiviä.

Järvenpään yhteiskoulun ja lukion senioriyhdistyksen hallitus piti torstaina kokouksen Järvenpään lukiolla. Kokouksen keskeisinä aiheina olivat ensi vuoden kevätretki, joka tehdään toukokuussa eduskuntataloon sekä ensi vuonna 90 vuotta täyttävän Järvenpään yhteiskoulun ja kymmenen vuotta täyttävän senioriyhdistyksen juhlinta. Päätettiin, että senioriyhdistys pitää ensi vuoden vuosikokouksen yhteydessä syys-lokakuussa kymmenvuotisjuhlatilaisuuden. Järvenpään yhteiskoulun 90-vuotisjuhlan vietosta ei vielä ole saatu tarkempaa tietoa. Ajankohta on kuitenkin loka-marraskuussa.

Lauantaiksi olimme saaneet kutsun Topin kaksivuotissyntymäpäiville Lauttasaareen. Ennen syntymäpäiväjuhlaa Antti ja minä kävimme Päivin, Juuson ja Juulian kanssa lounaalla Casa Maressa. Paikka oli viihtyisä ja pizzat olivat maukkaita. Juhlinta jatkui vielä isänpäivänä sunnuntaina, jolloin kävin isää onnittelemassa Paippisissa. Joimme kahvit, söimme mansikkakakkua ja kyselimme tietokilpailukysymyksiä tietovisakirjasta. Sunnuntaina iltapäivällä menimme Antin kanssa Krapin Pajalle, jossa Keski-Uudenmaan teatteri (KUT) esitti Mika Waltarin vuonna 1945 kirjoittaman näytelmän "Gabriel, tule takaisin!". Näytelmän oli ohjannut Seppo Halttunen ja siinä esiintyivät Jari Hämäläinen, Anna-Leena Sipilä, Inka Kallén ja Elina Varjomäki.

"Gabriel, tule takaisin!" kertoo rakkaudesta, rahasta ja itsekkyydestä. Gabriel Lindström on komea petturikapteeni, joka hurmaa pikkukaupungissa paperikauppaa pitävät Angerin vanhapiikasisarukset Kristiinan ja Ulriikan. Rakkaus sokaisee heidät ja vie järjen päästä. Myös perintötili tyhjenee.

Näytelmä oli hauska, vaikka siinä käsiteltiinkin vakavia asioita. Ajankohtainenkin näytelmän aihe on, sillä aika usein kerrotaan tapauksista, joissa ikäihmisiltä on huijattu rahaa tai muuta omaisuutta. Jukka Kajava on arvioinut aikanaan, että "Gabriel, tule takaisin!" on "paras suomalainen tragikomedia!" Näytelmää on esitetty ilmestymisensä jälkeen jatkuvasti Suomen eri teattereissa. Tuusulanjärven kulttuurikaramelliksi ristitty Krapin Paja on mukava paikka pienimuotoisten näytelmien ja konserttien esittämiseen.

maanantai, 6. marraskuu 2017

Kauneimmat virret soivat Sipoon kirkossa

 

23172770_1728738910523260_2841462259210030857_n.jpg

 

Keittiön kaappien ja laatikoiden siivous jatkui viikonloppuna. Työ on tarkoitus saada loppuun nyt alkuviikosta. Kaappeihin on saatu lisää tilaa, kun tarpeetonta tavaraa on niistä poistettu. Olen kyllä lukenut pääosin Marie Kondon kirjan "KonMari - Siivouksen elämänmullistava taika", mutta en nyt kuitenkaan ole ruvennut tätä oppia noudattamaan. Joskus on vain ryhdyttävä siivoamaan perusteellisesti, erityisesti kun asuu vuosikymmeniä samassa talossa. Lähes huomaamatta tavaraa kertyy niin, että tulee ahdasta, jos ei välillä luovu turhista tavaroista.

Sen verran pidin taukoa siivouksessa sunnuntaina, että menin iltapäivällä Sipoon kirkkoon kuuntelemaan kauneimpia virsiä, joita esittivät sopraano Mari Palo, basso Heikki Orama ja Lohjan Vaskiseitsikko. Konsertissa kuultiin muun muassa Oskar Merikannon (Oi, muistatko vielä sen virren, Oi, kiitos sä Luojani armollinen), Jean Sibeliuksen (Soi kunniaksi Luojan), Pekka Simojoen (Herra kädelläsi) ja P.J. Hannikaisen (Maan korvessa kulkevi lapsosen tie), Kreeta Haapasalon (Kanteleeni) ja Toivo Kuulan (On kaunis synnyinmaamme) sekä monia muita kauniita virsiä. Oli kiva rauhoittua siivoustouhujen jälkeen kuuntelemaan upeiden solistien vaskiseitsikon säestyksellä esittämiä lauluja.

Personal Trainerin kanssa olemme tavanneet viikoittain jo noin runsaan kuukauden ajan ja jotain lievää kunnon kohenemista olen havainnut. Suklaatestikin on jo puolivälissä eikä tumman suklaan syöminen yhtään kyllästytä, vaan suklaa maistuu edelleenkin hyvältä.

Rianan kanssa katsoimme viimeksi tavatessamme yhdysvaltalaisen animaatioelokuvan "Sing", jonka kävimme vuokraamassa Porvoon FilmTownista. Elokuvan ääninäyttelijöinä olivat muun muassa Matthew McConaughey, Reese Witherspoon, Seth MacFarlane ja Scarlett Johansson. Hauska elokuva. Ennen elokuvan katsomista kävimme kahvilla ja mehulla Tee- ja Kahvihuone Helmessä. Vanhassa Porvoossa oli jonkin verran turisteja liikkeellä, vaikka sää olikin kovin syksyinen ja viileä.

keskiviikko, 1. marraskuu 2017

Joulusiivoukset alkuun kerrankin ajoissa

 

20171031_133208.jpg

Kiva, että keittiön kaappien yläpinnatkin ovat puhtaat, vaikka kukaan ei niitä näekään.

Yllätin itsenikin ja aloitin joulusiivoukset keittiöstä jo lokakuun puolella, ja jo ennen marraskuun alkua ehdin siivota muutaman kaapin, jääkaapin, pakastimen sekä keittiönkaappien yläpinnat, jotka olivatkin sen näköisiä, ettei niitä ihan viime vuosina ole siivottu. Siinä sitten kokeiltiin erilaisia puhdistusaineita, ja Antti kävi hakemassa kaupasta muutaman aineen lisää, koska kaappien yläpinnoille kerääntynyt rasva ja pöly yhdessä olivat sellainen sekoitus, ettei se helpolla irronnut. Muistin sitten, että minulla oli 30/60-pesuntehostajaa, jonka tuotteen myyjä oli sanonut soveltuvan monenlaisiin puhdistusta vaativiin kohteisiin. Normaalistihan sitä käytetään pyykinpesuaineen lisäksi muun muassa matonpesussa. Tällä ihmeaineella pinnat lähtivät melko kevyellä pyyhkimisellä täysin puhtaiksi.

Meillä on Sipoossa ihan mukavasti ruokapaikkoja, joista jotkut ovat avoinna vain arkipäivisin, mutta on myös joka päivä avoinna olevia. Kesäkuussa Gumbostrandiin avattu N'avetan Laituri Gumbontalossa on avoinna joka päivä, ja se näyttää olevan suosittu myös kesän jälkeen, vaikka parhaimmillaan se onkin kesällä, jolloin sen isolla terassilla on mukava syödä tai juoda kahvit ja katsella merelle. Kävin siellä Jarkon perheen kanssa sunnuntaina iltapäivällä kahvilla, ja silloinkin ravintola oli lähes täynnä. N'avetan Laiturin tilat ovat melko pienet, mutta tunnelma on mukavan kodikas.

Lunta tuli viime viikolla ja kaikki myös suli nopeasti pois. Aloitimme kuitenkin lintujen talviruokinnan, kun sääkin oli jonkin aikaa talvinen. Nyt tiaiset ovat jo löytäneet ruokintapaikalle.

Jarnon yllätyssynttäreitä vietettiin pienellä joukolla. Kun Jarno tuli töistä kotiin, Kaija, Antti ja minä olimme jo valmiina odottamassa häntä. Yllätys oli täydellinen. Henna oli tehnyt vaariltaan saamansa ohjeen mukaan maukasta keittoa ja kahvin kanssa oli ihanaa kakkua. Mukavat synttärijuhlat!