20200913_131454.jpg

Kotkaniemi.

Antti-veljen kotikunnassa Luumäellä on paljon kiinnostavaa historiaa, ja viime sunnuntaina hän kutsui meidät sisaruksensa tutustumaan kahteen kohteeseen; presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseoon Kotkaniemeen, koska se oli poikkeuksellisesti viikonloppuna avoinna ja Salpalinjaan. Ennen opastuskierrosta Antti ja Liisa tarjosivat meille kotonaan maukkaan brunssin.

Pehr Evind Svinhufvud "Ukko-Pekka" syntyi 1861 Sääksmäen Rapolassa ja kuoli 1944 Luumäellä. Hän oli senaatin puheenjohtaja eli pääministeri Suomen itsenäisyyden julistamisen aikaan ja itsenäisen Suomen ensimmäinen valtionhoitaja vuonna 1918. Hän oli myös Suomen tasavallan kolmas presidentti vuosina 1931–1937. (Wikipedia)

 

20200913_133045 (2).jpg

P. E. ja Ellen Svinhufvud.

P. E. Svinhufvudin puolison Ellen Svinhufvudin useimmat tietävät ainakin hänen mukaansa nimetystä mantelimarenkikakusta, josta tämä "Maan äiti" -käsitteen luoja erityisesti piti ja jota tarjottiin usein myös presidentinlinnan vieraille.

Antti kertoi meille sekä P. E. Svinhufvudin elämästä että Kotkaniemen historiasta. Kotimuseossa oli paljon Svinhufvudeille kuulunutta esineistöä, ja se on mielenkiintoinen vierailukohde. Kotkaniemessä vierähtikin pitkä aika, kun vielä taloon tutustumisen jälkeen kiersimme puutarhassa ja kävimme kahvilla museon kahvilassa.

 

20200913_151900.jpg

Salpalinjan panssariesteitä.

20200913_152753.jpg

Bunkkeri Luumäen Salpa-asemalla.

Salpalinja kulkee aivan Kotkaniemen läheltä, joten kävimme katsomassa sitäkin. Salpalinjan rakentaminen aloitettiin ylipäällikkö marsalkka Mannerheimin käskystä ja sitä rakennettiin vuosina 1940 - 1941 ja 1944. Enimmillään sitä oli tekemässä 35 000 miestä ja heitä muonittamassa 2 000 lottaa. Salpalinjan pituus on 1 200 kilometriä ja se koostuu sadoista linnoitteista ja panssariesteistä. Paikan päällä ei voi muuta kuin ihmetellä, miten hienosti linja on suunniteltu ja rakennettu. Salpalinjalla ei sitten kuitenkaan koskaan taisteltu, koska Neuvostoliiton hyökkäys saatiin kesällä 1944 pysäytetyksi ennen linjaa. Uskotaan kuitenkin, että linjan olemassaolo vähensi Neuvostoliiton halua lähteä Suomen miehittämisyritykseen.