Aamupäivällä lähdettiin Hilkan kanssa kävelylle. Ensin mentiin St-Mauricen hautausmaalle katsomaan Rolandin ja Anitan hautaa ja sieltä jatkettiin korkealle vuoren rinteelle 1700-luvulla rakennettuun kappeliin (Chapelle de Notre Dame du Scex). Sinne oli taas kiivettävä melkoinen matka ja meidän perässämme kappelille oli tulossa muutakin väkeä. Loppumatkasta ylös kappelille mentäessä ei pääse ohittamaan, kun portaat ovat niin kapeat, joten minunkin täytyi kiivetä reippaasti jyrkkiä portaita, etteivät takana tulleet saaneet meitä kiinni. Olinkin aivan hengästynyt, kun päästiin perille. Näkymät kappelilta alas St-Mauricen kaupunkiin ja Laveyn kylään olivat kauniit. Sieltä näkyi myös Lavey-les-Bains -kylpylä, jonka asuntolassa vietin ensimmäiset Sveitsin yöni vuosikymmeniä sitten, kun Hilkka oli siellä töissä.

Lounaaksi Hilkka teki herkullista choucroutea (haudutettua hapankaalia), joka erityisesti Sveitsissä maistuu hyvältä, kun sen kanssa tarjotaan maistuvia sveitsiläisiä makkaroita ja lihoja. Jälkiruoaksi oli vielä suussasulavaa suklaa-kirsikkakakkua. Sää oli ajoittain aurinkoinen ja hetken aikaa istuin ulkona terassilla auringossa.

Tangon ystävänä olin erittäin ilahtunut, kun pääsin Hilkan kanssa illalla kuuntelemaan Quintette del Fuegoa, viiden muusikon yhtyettä, joka esitti argentiinalaisen Astor Piazzollan säveltämiä tangoja. Piazzollan kehittämässä tango nuevossa (uusi tango) perinteiseen argentiinalaiseen tangoon on sekoitettu elementtejä taidemusiikista ja jazzista. Yhtyeessä soitti viulua Elmira Darvarova, joka on toiminut New Yorkin Metropolitan-oopperan orkesterin konserttimestarina ja ollut sen historian ensimmäinen naispuolinen konserttimestari. Hän olikin erittäin taitava viulisti, mutta taitavia olivat muutkin soittajat: pianisti, bandoneonisti, kontrabasisti ja kitaristi. Piazzollan yleisimpään soitinkokoonpanoon Piazzolla-kvintettiin kuuluvat juuri nämä soittimet. Konsertti oli huikean hieno ja yleisö tykkäsi.