Laiva saapui aamulla Istanbuliin ja meidän ryhmämme matkan risteilyosuus päättyi. Poistuimme laivasta ja satamassa meitä odotti kaksi pikkubussia kuskeineen ja oppaineen. Tutustuminen Istanbuliin alkoi välittömästi. Ensimmäiseksi meidät vietiin Sulttaani Ahmedin moskeijaan, jota kutsutaan myös Siniseksi moskeijaksi. Moskeijan nimi tulee siitä, että sen sisusta on verhoiltu sinisillä laatoilla. Sininen moskeija on Turkin kansallismoskeija ja se on rakennettu 1600-luvun alussa. Moskeijaan mahtuu noin 10 000 rukoilijaa ja se on yksi Euroopan suurimmista moskeijoista. Siniseen moskeijaan mentäessä kengät piti riisua jalasta ja naisten piti peittää päänsä. Myöskin paljaat käsivarret sekä sääret piti peittää. Ennen moskeijaan menoa jaettiin liinoja paljaiden paikkojen peittämiseen niitä tarvitseville.

Seuraavaksi kohteeksi oli suunniteltu Hagia Sofiaa, mutta sinne oli niin pitkä jono, että siihen tutustuminen siirrettiin iltaan ja mentiin sen sijaan Yerebatan Saray -nimiseen maanalaiseen vesisäiliöön, jonne laskeudutaan portaita maan sisään. Vesisäiliössä on 336 kattoa kannattelevaa valaistua pylvästä, vettä ja kaloja. Se rakennettiin 500-luvulla ja sinne mahtuu 100 miljoonaa litraa vettä. Nykyään se on yksi Istanbulin suosituimmista vierailukohteista.

Lounaan söimme lyhyen kävelymatkan päässä vesisäiliöstä olevassa ravintolassa. Tarjolla oli mezejä, paistettua kanaa ja jälkiruoaksi baklavaa. Lounaan jälkeen kiiruhdettiin turkkilaiselle mattotehtaalle, jossa meille esiteltiin turkkilaisia mattoja eri aikakausilta. Näimme myös, miten hienoimpia mattoja, joissa sekä loimi että kude ovat silkkiä (silk on silk), valmistetaan. Esitykset olivat kiinnostavia ja matot näyttäviä. Jotkut ryhmästämme ryhtyivät tekemään mattokauppoja, minä tyydyin vain ihailemaan niitä.

Suuri Basaari, johon menimme seuraavaksi, oli nimensä mukaisesti valtavan suuri ja väkeä oli niin paljon, että liikkuminen oli hidasta. Sellaisessa väentungoksessa ja sellaisen tavarapaljouden keskellä minä en ainakaan pysty keskittymään ostosten tekemiseen, joten kävelin basaarin yhden käytävän päästä päähän ja palasin takaisin ja menin ulos odottelemaan muita.

Kun kaikki olivat palanneet basaarista, kävimme kirjautumassa hotelliimme ja päivän päätteeksi menimme vielä kävelymatkan päässä hotellista olevaan Hagia Sofia (Pyhä viisaus) -museoon. Se rakennettiin vuonna 537 kristilliseksi kirkoksi mutta muutettiin moskeijaksi, kun turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin vuonna 1453. Vuonna 1934 rakennus muutettiin museoksi.

Illallista söimme Sirpan ja Arin seurassa hotellimme kuudennen kerroksen panoramaravintolassa. Hotellin lähellä sijaitsevat Sininen moskeija ja Hagia Sofia näyttivät iltavalaistuksessa kauniilta. Täällä Istanbulissa kuuluu aina välillä moskeijan minareetista kutsuhuuto, jolla muslimeita kutsutaan rukoukseen. Rukouksia on viisi kertaa päivässä: aamunkoiton, keskipäivän, myöhäisiltapäivän ja auringonlaskun rukous sekä iltarukous.