P1170841.JPG

Kellokosken kartano.

Keskiviikkona tein ystävieni, Tuusulan Kellokoskella asuvan Piian ja Sipoon Paippisissa asuvan Kaijan kanssa tutustumisretken Kellokoskelle. Ajoimme Kaijan kanssa Piialle, joka oli tehnyt lounaan valmiiksi ja saimme kutsun suoraan ruokapöytään. Tarjolla oli parasta mahdollista kesäruokaa; omasta maasta nostettuja perunoita ja herkullista sillikaviaaria. Lounaan jälkeen lähdimme tutustumaan Kellokosken historiaan.

Kellokosken kartano syntyi 1700-luvun puolivälissä. Kartanon toimesta ryhdyttiin kehittämään sekä maataloutta ja karjanhoitoa että myös teollisuutta, 1700-luvun lopussa kylässä oli jo saviastiapaja, mylly ja saha. Rautaruukki aloitti toimintansa vuonna 1795. Ruukki tarjosi työntekijöilleen monenlaisia palveluja, tehtaalla oli oma kirkko, asuntoja työntekijöille, kirjasto, juhlatalo, kauppa sekä erilaista harrastustoimintaa.

 Alussa ruukin päätuote oli kankirauta, josta voitiin takoa erilaisia esineitä. Ruukin pajassa valmistettiin muun muassa nauloja, saranoita, hevosenkenkiä sekä kirveitä, lapioita, kuokkia, viikatteita, sirppejä, vasaroita ja muita työvälineitä. 1930-luvulla tuotantoon otettiin maitotonkat ja meijeriastiat. Vuonna 1962 Fiskarsista tuli Kellokosken tehtaan omistaja. Teollisuustuotanto lopetettiin 1980-luvun alussa. Nykyään ruukin tuotantorakennuksissa toimii erilaisia yrityksiä, muun muassa kotimaisten käsityöläisten tuotteita myyviä puoteja ja lounaskahvila Kinuskilla. Tehtaan asuntoalue on kunnostettu ja se on asuinkäytössä.

Samalla alueella ruukin kanssa sijaitsee myös vuonna 1915 toimintansa aloittanut Kellokosken psykiatrinen sairaala, jonka hallintorakennuksena toimii Kellokosken kartano. Kellokosken sairaalamuseo on tänä kesänä avoinna yleisölle elokuun alkuun asti keskiviikkoisin ja lauantaisin. Museo esittelee kiinnostavalla tavalla mielisairaanhoidon historiaa ja erilaisia hoitomuotoja. Potilaiden rauhoittamiseen on käytetty muun muassa pakkopaitaa ja sänkyyn sitomista, hoitomuotoina on käytetty ainakin sähköhoitoa, kuumeterapiaa, insuliinikoomaa ja lobotomiaa. Kun potilaiden lääkehoito kehittyi, luovuttiin epäinhimillisistä hoitomuodoista. Sähköhoito ja sänkyyn sitominen tosin ovat vieläkin käytössä mielisairaaloissa.

Sairaalamuseon oppaalta saimme paljon tietoa sairaalan vaiheista ja mielisairaanhoidon kehittymisestä sairaalan sadan toimintavuoden aikana. Kellokosken sairaala on tällä hetkellä vielä toiminnassa, mutta sen toiminnan lopettamisesta on tehty päätös. Sairaalan toiminta päättyy vähitellen muutaman vuoden sisällä.

Kellokosken sairaalan tunnetuin potilas on ollut Anna Prinsessa Lappalainen, joka vietti 92 vuoden mittaisesta elämästään kaikkiaan yli 55 vuotta mielisairaaloissa. Hän kuoli vuonna 1988 Sipoossa Nikkilän sairaalassa, jonne hänet oli siirretty Kellokosken sairaalasta 89-vuotiaana. Kellokosken sairaalamuseossa on runsaasti Kellokosken Prinsessaan liittyvää materiaalia; hänen kuviaan ja käsitöitään, muun muassa neuleliivi ja neulotut tossut, jotka Prinsessa teki lahjaksi sairaalan ylilääkärille.

Kellokosken sairaalan puistossa on kuvanveistäjä Rauni Liukon suunnittelema Kellokosken Prinsessan muistomerkki. Ilkka Raitasuo ja Terhi Siltala ovat kirjoittaneet vuonna 2010 ilmestyneen kirjan Kellokosken prinsessa ja Arto Halonen on ohjannut elokuvan Prinsessa. Tampereen Työväen Teatterissa on esitetty vuosina 2013 - 2014 myös Halosen ohjaama musikaali Prinsessa.

 

P1170837.JPG

Anna Prinsessa Lappalaisen neulomat tossut.