119943172_2668273536609333_3994104069322984772_n.jpg

Jarno ilahdutti kauniilla kukkakimpulla.

Sunnuntaina aamupäivällä puhelimeen kilahti viesti, jossa oli kutsu Lauttasaareen lohikeittolounaalle, joten matkaan. Ensin kävin kuitenkin äitiä katsomassa Paippisissa, kun olin jo ehtinyt sopia käynnin siellä. Olisin päässyt Martin ja Kirstin kanssa suunnistamaankin kuntorastireittiä, joka oli edellisenä torstaina suunnistettu aivan lähimaastossa ja jossa rastit olivat vielä paikoillaan, mutta en nyt ehtinyt mukaan vaan jatkoin matkaa Helsinkiin.

Matkalla näin ensin satojen kurkien lentävän auramuodostelmissa kohti etelää ja myöhemmin hanhiparvet melkein peittivät taivaan. Muuttosää oli siis hyvä ja syksy on todellakin tullut, vaikka sää välillä onkin ollut lähes kesäisen lämmin. Puolen vuoden kuluttua sitten taas odotellaan muuttolintuja saapuvaksi takaisin.

Lauttasaaressa odoteltiin myös Sesseä Upinniemestä lomalle ja lohikeitolle. Eden söi ensin oman lohi-peruna-annoksensa, joka näytti maistuvan hänelle, ja lohikeitto maistui meille muille. Kahvin ja sen kanssa syötyjen herkkujen jälkeen vein Sessen Porvooseen. Automatkan aikana kuulin korona-ajan armeijaelämästä Upinniemessä, jossa jopa sotkuun (tai sodeen) pääsyä on varusmiehiltä rajoitettu. Ulkopuoliset eivät sinne pääse nyt ollenkaan. Lomalle varusmiehet pääsevät viikoksi kuukauden välein.