20200623_145630.jpg

 

Sovittiin Marjukan kanssa, että tavataan Porvoossa ja osallistutaan Kirjailijailijaelämää Porvoossa -teemaopastukseen. Tavattiin tiistaina ja tutustuttiin kansalliskirjailija Johan Ludvig Runebergin elämään Porvoossa, mutta sää oli sen verran helteinen, että päätettiin jättää tällä kertaa teemaopastukseen osallistumatta.

Aloitimme kierroksen kuvaamalla Runebergin puistoon vuonna 1885 pystytettyä Johan Ludvig Runebergin muistopatsasta. Sen on veistänyt hänen poikansa kuvanveistäjä Walter Runeberg ja se on kopio Helsingissä Espan puistossa olevasta Runebergin muistomerkistä. Espan muistomerkki on Porvoon patsasta isompi ja sen jalustahahmona on Suomi-neito. Porvoon patsaan jalustassa ei Suomi-neitoa ole.

J. L. Runeberg asui Porvoossa perheineen useassa eri osoitteessa, vuodesta 1837 kuolemaansa asti, vuoteen 1877. Porvoota kutsutaankin usein runoilijan kaupungiksi. Aleksanterinkadun ja Runeberginkadun kulmassa olevaan taloon perhe muutti vuonna 1852. J. L. Runebergin kuoltua vuonna 1977 Fredrika muutti Helsinkiin, jossa hän kuoli kaksi vuotta myöhemmin. Vuonna 1880 valtio lunasti rakennuksen irtaimistoineen perikunnalta, ja se on ollut museona vuodesta 1882. Kävelimme Runebergin patsaalta tähän Suomen vanhimpaan kotimuseoon.

 

20200623_155412 (2).jpg

20200623_155829.jpg

 

Empiretyylisessä rakennuksessa on biedermeier-tyylisiä huonekaluja, runsaasti arvotaideteoksia sekä Runebergin oma kirjasto ja huonekasveja, muun muassa peikonlehtiä, joiden alkuperä on Runebergin ajalta. Niistä on otettu pistokkaita, joista on kasvatettu uusia huonekasveja. Fredrikan puutarha on palautettu alkuperäiseen asuunsa ja siellä on muun muassa monia tuttuja perinnekasveja, pensasruusuja, iso raparperipuska ja syreenimaja sekä karviais- ja vadelmapensaita. Osa puutarhan kasveista on 1800-luvulta.

 

20200623_181405.jpg

 

Juuri kun saimme puutarhan tutkituksi, opas tuli ilmoittamaan, että museo suljetaan. Onneksi meitä ei unohdettu puutarhaan, vaan pääsimme portista ulos. Siinä vaiheessa päätimme, että retken lopuksi menemme Café Cabrioleen juomaan kahvit ja syömään piirakkapalat. Kun Marjukka nousi Helsingin bussiin, minä kävin vielä kuvaamassa kuvanveistäjä Gunnar Elfgrenin vuonna 1957 tekemän Fredrika Runebergin muistopatsaan, joka siirrettiin Runebergin kodin pihasta Fredrika Runeberginpuistoon 2004. Kyllähän Fredrikakin muistopatsaan ja puiston ansaitsee; hän oli paitsi kansallisrunoilijan puoliso ja suurperheen äiti, myös kirjailija ja Suomen ensimmäinen naispuolinen sanomalehden toimittaja.

 

20200625_125223.jpg

 

Yllä kuopiolaisen arkkitehdin Ferdinand Öhmanin suunnittelema J. L. Runebergin hautamuistomerkki Porvoon Näsinmäen hautausmaalla. Fredrika Runeberg on haudattu miehensä viereen. Hänen nimensä on kirjoitettu hautamuistomerkin toiselle puolelle (kuva alla). Tähän hautamuistomerkkiin tutustutaan Näsinmäen tarinoita -teemaopastuksella., johon osallistuin joitakin vuosia sitten.

 

20200625_125112.jpg

(Lähteet: www.runeberg.net, Wikipedia - Johan Ludvig Runeberg, Wikipedia - Fredrika Runeberg)