DSCN3723.JPG

Aleksander Deineka: Hyvä aamu, 1959-1960

DSCN3728.JPG

Aleksei Kaduskin: Hitsarit, 1964

DSCN3725 (2).JPG

Mihail Zautrennikov: Ankkafarmilla, 1965

Didrichsenin taidemuseossa on avattu kolmisen viikkoa sitten neuvostovenäläistä kuvataidetta vuosilta 1920 - 1995 esittelevä näyttely, jonka teemana on “Olipa kerran neuvostotaide” ja joka esittelee 40 taideteosta moskovalaisen keräilijän Mihail Arefjevin kokoelmasta. Näyttelyn suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen, joka avasi näyttelyn 12.2.2016. Presidentti Mauno Koivisto ja Tellervo Koivisto olivat myös suunnitelleet osallistuvansa näyttelyn avajaisiin, mutta he sairastuivat flunssaan ja joutuivat peruuttamaan osallistumisensa.

Neuvostoliiton entinen presidentti Mihail Gorbatšov oli lähettänyt neuvostotaiteen näyttelyvieraille tervehdyksen, jossa hän kirjoitti muun muassa toivovansa, että näyttely edesauttaa osaltaan Suomen ja Venäjän välisten ystävyyssuhteiden kehitystä ja että nimekkäiden taiteilijoiden vaikuttavista teoksista koottu näyttely ilahduttaa kävijöitä. Gorbatšov myös muistelee tervehdyksessään lämmöllä tapaamisiaan ja mielenkiintoisia keskustelujaan presidentti Mauno Koiviston kanssa.

 

Näyttely on avoinna Didrichsenin taidemuseossa 13.2. - 15.5.2016. Kävin katsomassa näyttelyn tänään. Väkeä oli paikalla runsaasti, joten näyttely selvästi kiinnostaa yleisöä ja olihan se mielenkiintoinen. Suurin osa näyttelyn teoksista on Stalinin jälkeiseltä ajalta, 1960- ja 1970-luvuilta, ja teokset kuvaavat ihmisiä, erityisesti työväestöä arkisissa puuhissaan.

 

Näyttelyn jälkeen suunnistin Espoon Leppävaaran Sellosalissa pidettävään “Lauantain toivotut” -konserttiin, jossa basso Jaakko Ryhänen ja tenori Jyrki Anttila lauloivat kevyttä klassista sekä sota-ajan musiikkia ja Seppo Hovi säesti heitä sekä pianolla että hanurilla. Seppo Hovi myös juonsi konsertin ja juonnoissaan hän oli taas, kuten aina ennenkin, erittäin viihdyttävä ja hauska. Konsertti oli kolmen huipputaiteilijan hieno näytös. Sali oli täynnä ja yleisö selvästi nautti näkemästään ja kuulemastaan. Niin kuin minäkin.