Internet-ongelmat on saatu hoidetuksi kuntoon. Ei niin, että Elisa olisi saanut vian korjatuksi, vaan niin, että Antti kävi ostamassa 4G-verkon langattoman reitittimen. Nyt Elisa saa kaikessa rauhassa korjata kaapeliaan emmekä me enää soittele ja kysele jatkuvasti, että milloin vika saadaan korjatuksi.

Yle Teemalta tuli sunnuntaina kaksi dokumenttia tänä vuonna 150-vuotisjuhlaa viettävistä taidemaalareista Akseli Gallen-Kallelasta ja Pekka Halosesta. Tallensin elokuvat sunnuntaina, kun en katsonut niitä silloin. Elokuvat on tehty vuonna 1965, jolloin oli kulunut 100 vuotta näiden taiteilijoiden syntymästä ja ne ovat mustavalkoisia. Palava sydän -elokuva on henkilökuva Akseli Gallen-Kallelasta, joka syntyi huhtikuussa 1865 Porissa. Sieltä perhe muutti asianajajan tointa harjoittavan isän kotiseudulle Tyrväälle, kun Akseli oli kolmevuotias. Jo hyvin ´nuorena Akseli rupesi piirtämään ja maalaamaan. Koulussa hän ei viihtynyt, joten isänsä kuoltua hän jätti koulun kesken ja pyrki Taideyhdistyksen piirustuskouluun, ja sen jälkeen hän lähti taideopintoihin Pariisiin.

Ensimmäisen kodin, Kalelan, Akseli Gallen-Kallela rakensi perheelleen Ruoveden Isonselän rannalle, kun rauhallisen työympäristön löytäminen oli tullut tärkeäksi hänen taiteensa kannalta. Akseli toimi itse talonsa arkkitehtina. Paikka oli kuitenkin syrjäinen eikä siellä asuttu kovin kauan, koska matkat tiettömän taipaleen takaa ihmisten ilmoille olivat raskaita ja aikaa vieviä. Uuden työpajan paikka löytyi Tarvaspäästä, jonne rakennettiin ateljeekoti. Akseli suunnitteli jälleen kaiken itse.

Kalela on aina välillä ollut avoinna yleisölle, mutta viime vuosina se on ollut suljettu. Olemme käyneet siellä muutamia kertoja ja kerran olimme siellä konsertissakin, jossa baritoni Jorma Hynninen ja harpisti Laura Hynninen esiintyivät. Tarvaspää oli pari vuosikymmentä autiona Akseli Gallen-Kallelan kuoleman (1931) jälkeen, mutta sen jälkeen se on ollut avoinna yleisölle.

Toinen elokuva Kirkas päivä kertoo Lapinlahdella syyskuussa 1865 syntyneestä Pekka Halosesta, joka päätyi Lapinlahdelta Kainuun kautta Tuusulanjärven rannalle. Sinne Pekka Halonen rakensi taiteilijakodin, Halosenniemen, itselleen ja perheelleen. Pekka Halonen lähti Jyväskylään seminaariin aikomuksenaan valmistua opettajaksi. Koulunkäynti kuitenkin katkesi nopeasti ja Pekka Halonen matkusti Helsinkiin pyrkiäkseen Taideyhdistyksen piirustuskouluun. Myös Pekka Halonen jatkoi taideopintoja Pariisissa.

Vuonna 1899 Pekka Halonen alkoi rakentaa omaa kotia Tuusulaan. Juhani Aho lainasi hänelle rahaa rakennushankkeeseen. Aikaisemmin Pekka Halonen oli kuvannut maalauksissaan Karjalan maisemia, mutta nyt hänen maalaustensa aiheiksi tulivat uusmaalaiset maisemat. Talo valmistui 1901, minkä jälkeen pääosa Halosen maalauksista kuvasi kodin ympäristöä. Pekka Halonen asui Halosenniemessä kuolemaansa asti. Hän kuoli vuonna 1933.