Eilen leikkasin nurmikon, joka oli venähtänyt matkan aikana aika pitkäksi. Antti asensi kastelupumpun lammen rantaan, joten nyt saadaan kasteluvettä lammesta letkua pitkin pihan kasveille. Heti pitikin ruveta kastelemaan pihassa olevia ruukku- ja laatikkokasveja, jotka näyttivät hieman kuivilta.

Lauantaiaamuna melkein ensimmäiseksi kuului Suvivirsi radiosta ja muistin, että päivälleen 46 vuotta sitten 30.5.1969 lauloin Suvivirttä Järvenpään Yhteiskoulun kevätjuhlassa ylioppilaspäivänäni. Ihan hirveän paljon ei siitä tilaisuudesta ole muistikuvia, mutta koulun kevätjuhlan jälkeen meille kotiin kokoontui melkoinen joukko ystäviä sekä sukulaisia muun muassa Etelä-Pohjanmaalta Ilmajoelta ja Varsinais-Suomesta Perniöstä.

Helsingin Sanomissa kirjoitettiin, että mustikan kukinta on tänä vuonna runsaampi kuin kertaakaan 25 vuoteen. Neliömetrin kokoiselta alueelta on laskettu jopa yli 1000 mustikankukkaa. Olemme panneet saman asian merkille. Pihapiirissä mustikka kukkii runsaana. Nyt sään pitäisi pysyä lämpimänä, koska kukintavaiheessa mustikka ei kestä pakkasia. Tarvitaan myös riittävä määrä pölyttäjiä ja lisäksi heinäkuussa, jolloin marjaraakileet ovat muuttumassa vihreistä sinisiksi, tarvittaisiin riittävästi sadetta. Jos nämä kolme asiaa onnistuvat, niin odotettavissa on erinomainen mustikkasato.

Helsingin Sanomissa kerrottiin myös, että ”Sipoossa kiistellään tiekylttien kielestä”. Sipoo aikoo kehottaa kunnan yksityisteiden ylläpitäjiä muuttamaan tiekyltit siten, että suomenkielinen kyltti tulee yläpuolelle ja ruotsinkielinen alapuolelle. Tämä muutos olisi pitänyt tehdä jo silloin, kun suomenkielisten määrä Sipoossa ohitti ruotsinkielisten määrän vuonna 2003. Kunnan omissa kylteissä tämä muutos tehtiin heti, mutta yksityisteillä, kuten meidänkin tiellämme, tätä ei ole vieläkään tehty.

Jarno ja Chesmus kävivät pikaisesti päivällä ja iltapäivällä telkkämies Kimmo tuli tekemään telkänpönttöjen tarkastuksen. Uusimmassa telkänpöntössä, jossa ennen matkaamme näimme talitiaisen telkänpöntön suuaukolla, oli mahdollisesti munia peitettynä. Kimmon mielestä siellä saattoi olla talitiaisen muninta menossa, koska silloin kun talitiainen ei ole pesässä ja muninta on kesken, se peittää munat. Toinen etupihan pönttö, jossa aikaisemmin oli 19 munaa ja telkkä hautomassa, oli tyhjentynyt meidän Saksan matkamme aikana. Pesässä oli kuorenpalasia ja sikiökalvoja ja todennäköisesti siinä on ollut onnistunut pesintä ja poikaset ovat lähteneet pesästä. Kimmo oletti kuitenkin, että koska munia oli ollut niin paljon, kaikki poikaset eivät ole kuoriutuneet. On siis mahdollista, että pesinnän jälkeen näätä on käynyt pesällä ja kuljettanut jäljelle jääneet munat pois pesästä. Näätä kuljettaa pöntöistä munat ehjänä suussaan piiloonsa.

Keittiön ikkunan edessä olevassa telkänpöntössä ei vieläkään ollut havaintoja telkän käynnistä. Lammen rannassa olevassa pöntössä näytti olleen varpuspöllön talvivarasto. Pöntössä oli runsaasti telkän untuvia mutta ei jälkiä telkän pesinnästä. Sitä vastoin siellä oli pöllön oksennuspalloja ja sinitiaisen sulkia. Perämetsän pöntössä, jossa aikaisemmalla tarkastuskierrokella oli pari munaa, oli paljon untuvia, mutta ei jälkiä poikasten kuoriutumisestä. Kimmon mielestä tässä pöntössä näätätuho on todennäköinen eli näätä on mahdollisesti vienyt munat pöntöstä. Pitäisi asentaa pönttökamera johonkin pönttöön, koska olisi kiva seurata, mitä siellä keväällä ja alkukesällä tapahtuu.

Pönttötarkastuksen jälkeen juotiin kahvit ja kuultiin Kimmon telkkätarinoita. Meidän Saksan matkamme aikana sattui hauska tapahtuma, kun yhden ainoan kerran päätin katsoa YLE Areenalta suorana Aamutelevisio-lähetystä. Aamutelevisiosta alkoi juuri silloin ohjelma lehtopöllöjen pönttöjen kevättarkastuksesta ja lehtopöllöjen poikasten rengastamisesta. Ohjelmassa lintututkija Tapio Solonen kertoili lehtopöllöjen tänä vuonna onnistuneesta pesinnästä ja meidän telkkämiehemme Kimmo af Ursin haki poikasia pöntöistä, minkä jälkeen ne mitattiin ja punnittiin sekä rengastettiin. Kaikki tiedot kirjattiin myös ylös.