Aamupäivällä vietiin ensimmäinen kuorma haravointijätettä pienjäteasemalle. Ei se lajittelu niin kauhean monimutkaista ollutkaan, kuin mitä ensin luultiin. Kaikki haravointijätteet sai kipata samaan kasaan. Risut sitten pitää viedä eri kasaan, se tapahtuu huomenna, jos vain sää sallii. Päivällä tapasin Helsingissä ystäväni ja entisen työkaverini Ritvan, jonka kanssa juotiin kahvit ja vaihdettiin kuulumiset.

USA Suomeksi sivuilla kerrottiin, että Lantanassa Floridassa kävi ennakkoäänestämässä Suomen eduskuntavaaleissa 486 kansalaista, mikä on minusta merkittävä määrä, kun huhtikuussa ennakkoäänestyksen aikaan iso osa talvea Floridassa viettäneistä suomalaisista oli jo palannut kotiseuduilleen Suomeen, Kanadaan tai Yhdysvaltojen pohjoisosiin.

DSCN2317.JPG

Raija Orasen uusin romaani, viime vuonna ilmestynyt Aurora (633 sivua) kertoo Aurora Karamzinista, omaa sukua Stjernvallista. Aurora Karamzin oli tunnettu hyväntekijä ja muun muassa Helsingin Diakonissalaitoksen perustaja. Aurora-romaanin tapahtumat alkavat vuodesta 1824, jolloin Aurora on kuusitoistavuotias ja siinä iässä, että hänelle pitäisi löytää aviomies ja hänet esitellään seurapiireille. Aurora on erittäin kaunis ja hänellä riittää kosijoita, mutta hän ei huoli ketä tahansa. Hän haluaa puolisokseen miehen, jota hän rakastaa. Auroran ensimmäinen aviomies on Paul Demidov, joka kuolee nuorena ja jonka valtaisan omaisuuden Aurora perii. Toinen aviomies on upseeri André Karamzin, joka kuolee Krimin sodassa.

Auroran isä on kuollut, mutta isäpuoli senaatin prokuraattori Carl Johan Walleen on Auroralle suuri tuki ja turva elämän eri vaiheissa. Isäpuoli järjestää Auroran Pietarin keisarilliseen hoviin, jossa Aurora ystävystyy keisarinnan kanssa. Elämä on vilkasta. Usein iltaisin järjestetään komeita juhlia. Naisten juhla-asut ovat upeita ja ruokalistat monipuolisia. Aurora matkustaa Helsingin ja Pietarin väliä ja myös pitkin Eurooppaa. Auroran tärkeitä ihmisiä ovat hänen poikansa Paul ja sisarentyttärensä Marie Linder.

Träskändan kartano Espoon Järvenperässä oli Auroralle tärkeä paikka, koska hän oli viettänyt siellä suuren osan lapsuuttaan. Jäätyään leskeksi hän ostaa kartanon isäpuoleltaan Walleenilta vuonna 1840. Hakasalmen huvila Helsingin Etu-Töölössä, Mannerheimintien varrella, jossa Helsingin kaupunginmuseo toimii nykyään, on Auroran isäpuolen Walleenin perheensä kesäpaikaksi 1840-luvulla rakennuttama. Aurora Karamzin asuu viimeiset vuotensa Hakasalmen huvilassa ja vuonna 1896 hän myy sen Helsingin kaupungille. Hän saa kuitenkin asua huvilassa kuolemaansa asti, vuoteen 1902.

Raija Orasen Aurora on tarkka kuvaus Suomen historian vaiheista vuosien 1824 ja 1902 välillä. Autonomian aika ja sen vaiheet avautuvat uudella tavalla, vaikka niistä onkin luettu historian kirjoista. Kirjan henkilöt sitä vastoin jäävät vähän etäisiksi, myös Aurora, vaikka on ikääntyneestä Aurorasta kirjassa tarkkaakin kuvausta. ”Hakasalmen huvilan yläkerrassa salongin suuren peilin edessä Aurora tajusi hätkähtäen ajan kulun. Hänen oli vaikea tunnistaa itseään seinältä heijastuvasta kuvasta. Hän oli epämääräisellä tavalla luullut näyttävänsä edelleen suurin piirtein samanlaiselta kuin nuorena, tai ainakin samalta kuin hän näytti Andrén tavatessaan. Tuo tukeva nainen, jonka kaulakin oli miltei kadonnut kaksoisleuan ja pyöristyneiden hartioiden väliin, oli hänelle vieras. Aurora tajusi oman kömpelyytensä ja ikääntyneisyytensä kuin olisi saanut iskun. Mihin oikea Aurora oli kadonnut? Kuka hänen nimissään ja hänen huoneissaan oikein liikuskeli?”

Iltapäivällä kello 17 uutisten jälkeen hallitustunnustelija Keskustan Juha Sipilä julkisti uuteen hallitukseen tulevat puolueet Eduskunnan Pikkuparlamentissa. Televisiosta näytettiin, miten ne puolueet, jotka eivät ole mukana hallitusneuvotteluissa, tulivat ensin ulos auditoriosta, jossa Sipilä oli kertonut puolueiden edustajille päätöksensä. Ensimmäisinä ulos tulivat Paavo Arhinmäki (Vas.) ja Antti Rinne (SDP), ulos tulivat myös Ville Niinistö (Vihr.), Carl Haglund (RKP) ja Päivi Räsänen (KD). Juha Sipilä (Kesk.), Timo Soini (PS) ja Alexander Stubb (Kok.) jatkavat neuvotteluja hallituksen ohjelmasta ja kokoonpanosta.

On mielenkiintoista todeta, miten monilla erilaisilla tavoilla Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotta juhlistetaan. Helsingin Sanomien toukokuun Kuukausiliitteessä esitellään muotia ja mallina toimii kapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Hän eläytyy Sibeliuksen rooliin ja esittelee kevätmuotia Sibeliuksen hengessä Ainolassa. Valokuvamalli Anu Koskella on kuvauksissa Aino Sibeliuksen rooli. Kuukausiliitteessä kerrotaan muun muassa, että maalla asuessaankin Sibelius oli aina puku päällä. Hän teetti pukunsa, koska valmisvaatteita ei juurikaan ollut hänen elinaikanaan. Kun Sibelius sai apurahoja, hän usein ensimmäiseksi teetti pukuja itselleen. Aino Sibelius sitä vastoin ompeli itse vaatteensa. Hän valmisti myös kodin tekstiilit.

Kuukausiliitteessä kerrotaan myös, että kun Sibelius meni naapurinsa Pekka Halosen kanssa kalaan, Halosella oli flanellipaita, pussihousut ja saappaat, mutta Sibelius istui veneessä hienossa puvussa ja italialainen borsalino-hattu päässään.