Perjantaiaamuna lähdin ajamaan kohti Ilmajokea ja musiikkijuhlia. Jokipiin Pellavan tehtaanmyymälässä piti matkalla poiketa, tottakai, ja löytyihän myymälän valtaisasta valikoimasta taas kaikenlaista ostettavaa. Ja sainpa vielä muutamia pellavatuotteita ilmaiseksikin, kun käytin aikaisempina vuosina tehtaanmyymälästä tehdyistä ostoista kertyneen ostohyvityksen.

Matkalta soitin Tuula-serkun puolisolle Heikille ja ehdotin, että tavataan Koskenkorvan Trahteerin kesäkahvilassa. Tavattiin Heikin kanssa, juotiin limut ja vaihdettiin kuulumiset, minkä jälkeen vilkaisin myös Koskenkorva Museoon, johon oli ollut mahdollisuus tutustua perusteellisesti oppaan johdolla kesällä 2014, kun pidimme sukutapaamisen Koskenkorvan Trahteerissa.

Koskenkorvalta  jatkoin matkaa Ilmajoen suuntaan. Pysähdyin hetkeksi Ilmajoen kirkolla, kävin hautausmaalla ja jatkoin Seinäjoelle, josta olin varannut hotellihuoneen. Alkuillaksi olin sopinut tapaamisen serkkujeni Marjatan ja Ainon kanssa Valkoinen Puu -kahvilassa. Kahvilassa oli aivan ihania kakkuja, mutta päädyin kuitenkin vuohenjuusto-kantarellipiirakan palaan, koska en aikonut syödä sen kummempaa illallista. Illalla katsoin hotellihuoneessa televisiosta Suomi - Slovenia -jalkapallo-ottelua, joka päättyi iloiseen Suomen 2 - 0 -voittoon.

 

Lakeuden Ristin kirkko.

Seinäjoen kaupungintalo.

Lauantaiaamuna aamiaisen jälkeen hain hotellin vastaanotosta Seinäjoen kartan, johon oli merkitty Alvar Aallon suunnitteleman hallinto- ja kulttuurikeskuksen rakennukset: Lakeuden Ristin kirkko, kaupungintalo, teatteritalo, kirjasto, seurakuntakeskus ja valtion virastotalo. Kävelin Aalto-keskuksessa ja läheisissä puistoissa parin tunnin ajan. Lakeuden Ristin kirkon ovi oli auki ja menin kurkistamaan siitä sisään. Kirkon eteisessä oli joukko nuoria ja pappi. Nuoret olivat rippikoululaisia, joiden konfirmaatiomessu oli alkamassa noin tunnin kuluttua. Kysyin ja sain papilta luvan käydä katsomassa kirkkosalia ja ottaa siitä kuvia.

 

 

Puolenpäivän aikaan lähdettiin Ulla-serkun kanssa Ilmajoelle Musiikkijuhlien Ooppera-areenalle, joka on viehättävällä paikalla aivan Kyrönjoen rannassa. Musiikkijuhlien tämän vuoden ooppera on Armi - vahvan naisen muotokuva, joka kertoo Marimerkon perustajan Armi Ratian tarinan. Oopperassa on kolme eri-ikäistä Armia ja Marimekko näkyy monin eri tavoin sen lavasteissa ja puvustuksessa.

Armin tarina oli kiinnostavasti kerrottu, oopperan musiikki oli soljuvaa, kuten Helsingin Sanomat kirjoitti arviossaan, ja esiintyjät, sekä kuorot että solistit, olivat loistavia. Varttuneen Armin roolissa esiintyi Lilli Paasikivi, joka oli Armi-oopperan kantava voima ja aivan hurmaava Armi.

Heti oopperan päätyttyä lähdin kotimatkalle. Aluksi kuuntelin radiosta Venlojen viestin ankkuriosuutta ja myöhemmin pääsin vielä konserttitunnelmiin, kun radiosta tuli suora lähetys Iitin musiikkijuhlien Lauantaikonsertista Iitin kirkosta. Konsertin solisteina lauloivat Johanna Rusanen-Kartano ja Waltteri Torikka.

Matka oli  mukava, siihen mahtui monenlaista kulttuuria ja useita tapaamisia. Aurinko paistoi ja lämpötila oli hellelukemissa, mutta katetussa oopperakatsomossakaan ei ollut yhtään liian kuuma, kun tuulikin vähän viilensi.