20190826_131149.jpg

 

Vihdoinkin on saatu sadetta, kesä onkin ollut lähes sateeton. Meidän sademittariin saatiin yhden vuorokauden aikana 44 milliä sadetta, mikä ilahdutti kovasti.

Lintujen touhua on mukava seurata keittiön ikkunasta, mutta kun haukka syöksyy pikkulinnun kimppuun, tarttuu siihen kynsillään ja lentää pois lintu kynsissään, se tuntuu pahalta. Näin näimme tapahtuvan tässä eräänä päivänä. Toisaalta se on ihan normaalia, linnuilla on omat tapansa hankkia ruokansa. Mutta kun naapurin kissat väijyvät lintuja meidän pihassamme, se ei ole normaalia vaan suututtaa tosi paljon.

Kansallisbaletin syyskauden avajaisiksi kävimme katsomassa Liisa ihmemaassa -baletin Kansallisoopperassa, kun Helsingin Sanomat tarjosi tilaajilleen liput puoleen hintaan. Baletin kantaesitys oli jo vuoden 2016 lokakuussa, jolloin Helsingin Sanomien kulttuurikriitikko Jussi Tossavainen kirjoitti arviossaan, että "Liisa kaipaa tiivistämistä, tarkentamista ja lisäripausta satupölyä." Lisäksi Tossavainen oli sitä mieltä, että Lewis Carrollin teokset eivät sovellu hyvin sanattoman baletin aiheeksi, koska niissä nimenomaan leikitellään sanoilla ja verbaali-ilmauksilla.

Ilmeisesti vuoden 2016 esityksen saaman kritiikin perusteella tämän syksyn esityksiä on muutettu. Ainakin baletti oli nyt parikymmentä minuuttia lyhyempi kuin kolmen vuoden takainen. Baletin ensimmäisen näytöksen kuluessa ei juurikaan nähty varsinaista balettia, vaan enemmänkin siinä tanssivat erilaiset ihmemaan oliot. Tapahtumat seurasivat nopeasti toisiaan, joten esitys tuntui välillä sekavalta ja vaikeasti seurattavalta. Onneksi toisen näytöksen aikana nähtiin kaunista klassista balettia ja lisäksi näyttäviä joukkokohtauksia. Vaikka Liisa ihmemaassa -baletti perustuukin satuun, suurin osa yleisöstä oli aikuisia baletin ystäviä.

Lauantaina vietettiin Rianan 13-vuotissyntymäpäivää; istuttiin ulkona suojaisella terassilla ja syötiin herkullista kinkku-paprikapiirakkaa ja kinuskikakkua. Päivä oli kesäisen lämmin vaikkakin hieman tuulinen.

Sunnuntaina minulla oli tämän kesän viimeinen opasvuoro Sipoon vanhassa kirkossa. Kävijöitä kirkossa oli heti kello kahdestatoista lähtien koko neljän tunnin opasvuoron ajan. Suuri osa kävijöistä oli ulkomaalaisia, heitä oli ainakin Chilestä, Sveitsistä ja Ranskasta. Eräs kävijä kertoi, että heillä on ranskankielinen matkaopas, jossa kerrotaan, että Suomen keskiaikaisista harmaakivikirkoista Sipoon vanha kirkko on kaikkein kaunein, ja tästä syystä nimenomaan ranskankieliset ovat kiinnostuneita Sipoon kirkosta. Paitsi vanhasta kirkosta ja sen historiasta ulkomaalaiset kävijät ovat usein kiinnostuneita myös Suomen historian vaiheista. Oppaana toimiminen on ollut tosi palkitsevaa ja aion jatkaa sitä ensi kesänäkin. Se myös innostaa lukemaan lisää Suomen historiasta.

 

Sipoon vanhan kirkon ovi.jpg

Sipoon vanhan kirkon ovi suljetaan elokuun viimeisenä päivänä ja avataan yleisölle taas kesäkuun alussa.