DSC07267.JPG

Pian saadaan tuoretta salaattia suoraan pellolta.

Eilen matkalla Kotkaan ihmettelimme moottoritien varrella Pyhtään kohdalla olevia voimakkaan punaiseksi maalattuja kiviä. Oletin niiden olevan tienvarsitaidetta, mutta viikko sitten internetin Yle-uutisissa olleessa kirjoituksessa kerrottiin, että joku maalaa kiviä punaisiksi ja että ”niitä vain tulee lisää ja lisää”. Tällä hetkellä tien varrella on kuusi punaiseksi maalattua kiveä. Liikennevirasto on poistanut pari kiveä, mutta osa niistä on tiealueen ulkopuolella eikä Liikennevirasto voi poistaa niitä ilman lupaa.

E18-tien varrelle on myös viime syksynä rakennettu ympäristötaideteos, jota on tehty kierrätysmateriaaleista ja myös sitä kummastelimme matkalla Kotkaan. Se on rakennettu 117 katulyhdyn tolpasta ja 234 rautatynnyristä ja sen on suunnitellut yrittäjä Timo Peri. Pyhtääläiset ovat nimittäneet taideteoksen Pyhtään palmuiksi. Timo Peri on kertonut, että hän ei ole punaisten kivien maalaaja, vaikka jotkut tahot ovatkin sitä epäilleet.

DSC07409.JPG

Sipoolainen Martin Andersson kiinnostui sisällissodan tapahtumista Sipoossa, kun hän kuulusteli poikansa Oskarin historianläksyjä. Hän rupesi etsimään tietoa internetistä ja kirjoista ja löytämiensä tietojen perusteella hän kirjoitti kirjasen Sisällissodan tapahtumia Sipoossa (2014, 72 sivua), jonka lainasin meidän kirjastostamme.

Vuonna 1917 Sipoo oli talonpoikaisväestön asuttamaa maaseutua. Sipoossa oli noin 7000 asukasta, äidinkieleltään ruotsinkielisiä oli 95 prosenttia, suomenkielisiä oli vain 300 ja he asuivat pääasiassa Martinkylässä ja Paippisissa. Vanäjän vallankumouksen (maaliskuussa 1917) jälkeen sosialistinen kiihotus lisääntyi Suomessa ja Sipooseenkin perustettiin työväenyhdistyksiä Etelä-Paippisiin, Nikkilään, Kirkonkylään ja Masbyhyn. Työväenyhdistysten jäsenten koulutus oli yleensä kansakoulu. He olivat köyhiä, tulivat suurista perheistä ja tekivät raskasta työtä. Sipoon kunnan suojeluskunta perustettiin elokuussa 1917. Sen tavoitteena oli puolustaa kotikuntaa ryöstelijöiltä ja ylläpitää järjestystä. Suojeluskuntalaiset olivat pääosin akateemisten ammattien harjoittajia, opettajia, opiskelijoita liikemiehiä, maanviljelijöitä koululaisia ja tilallisten poikia.

Ensimmäinen yhteenotto valkoisten ja punaisten välillä tapahtui Sipoossa 9.1.1918, kun helsinkiläisiä punakaartilaisia matkusti junalla Keravan kautta Nikkilään, josta he etsivät aseita ja ruokaa. Myös Söderkullaan maamieskoululle saapui sadan miehen punakaartilaisjoukko, joka uskoi koululla säilytettävän aseita. Mitään ei kuitenkaan löytynyt.

Sisällissota puhkesi 27.1.1918. Punakaartilaiset hyökkäsivät eri puolille Sipoota ja valtasivat Paippisen, Kirkonkylän, Nikkilän ja Söderkullan 7.2.1918. Sipoon asukkaat pakenivat hevosilla tai jalan muun muassa Boxiin, Porvoon maalaiskuntaan tai saaristoon. Kaikkiin punaisten hallitsemiin kuntiin piti nimittää vallankumoustuomioistuin korvaamaan entinen oikeuslaitos. Sipooseen asetettiin vallankumoustuomioistuin 16.3.1918.

Punaisten valta kesti Sipoossa 65 päivää 6.2. - 13.4.1918. Punaisten hirmuvallan aikana murhattiin 24 Sipoossa asuvaa tai kirjoilla olevaa valkoista. Kun punaiset saivat kuulla 13.4.1918, että saksalaiset olivat vallanneet Helsingin, he lähtivät kiireellä Sipoosta. Mukaansa he ottivat hevosia taloista ja teurastivat sikoja ja veivät kaiken ruoan, mitä onnistuivat saamaan. Punaiset pakenivat pääasiassa Keravalle, Järvenpäähän ja Lahteen. Valkoinen viiri nostettiin Nikkilän kunnantaloon 14.4.1918. Seurasi valkoisten kosto, niin sanottu puhdistuksen aika. Punaisia sipoolaisia oli kuollut taisteluissa yhdeksän ja kadonnut kolme, heitä teloitettiin viisi ja 24 kuoli vankileireillä. Valkoisten voitonparaati pidettiin Mannerheimin määräyksestä Helsingissä 16.5.1918.

”Viha oli liikkeellepaneva voima molemmilla puolin, eikä armoa annettu. Saman kylän asukkaat, jopa naapuritkin tappoivat toisiaan, ja joissakin tapauksissa sukulaisetkin revittiin eri puolille. Sota on aina raakaa ja julmaa, mutta sisällissota oli leimallisesti luonnottoman julmaa...Moni menetti perheenjäseniään ja sukulaisiaan ja kymmenittäin lapsia menetti isänsä. Sisällissota on traumaattisin ja traagisin tapatumakulku Sipoon historiassa.”