P1230346.JPG

 

Minulla on muutamia Ritva-nimisiä ystäviä, joista yhden tapasin pitkästä aikaa keskiviikkona Helsingissä. Tapasimme rautatieaseman edessä ja mietimme eri lounaspaikkavaihtoehtoja, joita on rautatieaseman ympäristössä muutaman sadan metrin säteellä suuri määrä. Muiden muassa Musiikkitalossa, Finlandia-talossa, Keskustakirjasto Oodissa, Kiasmassa, Pääpostissa ja Hakasalmen huvilassa on mahdollista lounastaa ja vielä monta muutakin vaihtoehtoa löytyy. Perinteisesti olemme Ritvan kanssa syöneet lounaan italialaisessa ravintolassa, mutta nyt kävimme syömässä salaattilounaan Sanomatalon Fazer Cafén salaattibaarista. Hieman jouduttiin jonottamaan, kun oltiin liikkeellä juuri lounasaikaan. Lounassalaattiin sai valita erilaisten kasvisten lisäksi lämminsavulohta, grillattua broileria tai fetajuustoa. Ainekset olivat hyviä ja tuoreita, mutta annos muuten vähän tylsä.

Torstaina vietettiin isän 92-vuotispäivää Paippisissa. Olin lupautunut tekemään lounaskeiton, ja lohikeittoa oli toivottu. Sitä syötiin ja päälle juotiin kahvit. Tehtiin pieni kävelykierros äidin ja isän kanssa ulkona. Vielä ei isän kunto kestä kävelyä ilman rollaattoria. Kunnon kohentuminen on ikäihmisellä tosi hidasta, eikä se isälläkään ehkä palaudu enää sille tasolle, missä se oli vielä ennen huhtikuun alun kaatumista.

Perjantai-iltana mentiin Päivin perheen kanssa Ravintola Krapihoviin Tuusulaan, jossa oli tarjolla "Kesäretki Krapin pitopöytään". Laitan ruokalistan tähän näkyviin, koska minusta se oli monipuolisuudessaan ja maukkaudessaan aivan huipputasoa. Illan pitopöytä: rapusilliä, juhannussilliä, Pielisen savusärkeä & uusia perunoita, kylmäsavulohimoussea, saaristolaisleipää ja Salmen lipstikkakurkkuja, laakerinlehtiöljyssä kypsennettyä kuhaa ja villiyrttipestoa, Krapin puutarhasta: salaatti paahdetusta perunasta ja luomusiitakesienistä & sitruunakastiketta ja versoja, etikkamarinoituja kesän vihanneksia, omena-kaalisalaattia, salaatti puutarhan erivärisistä tomaateista, sipulista, vuohenjuustosta ja minttu-jugurttikastiketta, kesäistä vihersalaattia; parsaa, sokerihernettä, mansikkaa, ituja & basilika-mansikkavinaigrettea, pinaatti-kesäkurpitsapiirakkaa & tomaatti-linssisalaattia, Krapin Palvaamosta: ylikypsää vasikkaa, pikkelöityjä sinapinsiemeniä ja kesän kukkia, Metsärannantilan viljapossunpaistia & tomaattipestoa, nokkossuolalla maustettua kananpoikaa & mesiangervomajoneesia, Krapin palviankkamakkaraa & sinappia ja puolukkaa, kanttarellikeittoa ja kardemummakermaa & Krapin luomuleipiä, voita ja yrttilevitettä (keitto vaihtuu päivittäin), Jälkiruokapöydästä: suomalaisia pientilajuustoja ja Krapin hillokkeita, madeleine-pikkuleipiä, tuoreita kotimaisia mansikoita & vaniljakastiketta, hasselpähkinä-mansikkaleivos, pikkuleipiä & puolukkamarmeladia, kahvia, teetä.

Krapihovi on pitkään ollut meidän ja Päivin perheen lounas- tai illallisravintola, jossa syömme kerran, pari vuodessa. Siellä on aina tarjolla laadukasta lähiruokaa, joka on joko itse tuotettua tai lähiseudun tuottajilta hankittua. Ravintolan pihapiirissä on oma palvaamo ja leipomo ja kaikki ruoka on itse valmistettua. Idyllinen ravintolarakennus on vuonna 1883 valmistunut valtioneuvos Souranderin kesähuvilaksi ja Krapin tilan päärakennukseksi. Rakennuksessa on useita erillisiä "kamareita", jollaisen mekin aina varaamme ruokailuamme varten.

 

P1230300.JPG

 

Lauantaiaamuna jo ennen kahdeksaa oltiin Helsingissä Haagan alppiruusupuistossa katsomassa alppiruusujen ja atsaleojen kukintaa. Suurin piirtein kaikki laajan alueen alppiruusut ja atsaleat olivat täydessä kukassa. Puisto on alunperin ollut luonnontilainen suo, jonne vanhimmat alppiruusut on istutettu vuonna 1975. Väkeä oli paikalla aamuvarhaisella vielä aika vähän, mutta koko ajan sitä tuli lisää. Voi vain kuvitella, millainen ruuhka paikalla on päiväsaikaan, ja kun autoillekaan ei ole pysäköintipaikkaa muualla kuin katujen varsilla. Olemme käyneet alppiruusupuistossa useina vuosina, ja joskus kukinta on ollut parhaimmillaan, mutta koskaan se ei ole ollut niin runsasta kuin nyt. Nyt koko laaja alppiruusu- ja atsalea-alue kukki värikkäänä ja atsaleat tuoksuivat huumaavasti. Näkymät olivat suorastaan epätodellisen kauniita.

Alppiruusupuisto tarjosi kyllä runsaasti silmänruokaa, mutta kun alue oli kierretty, oli jo vähän nälkä, ja ajoimme aamiaiselle LeipomoKahvila N'avettaan, joka aukesi juuri sopivasti yhdeksältä. Aamu oli ihanan lämmin, joten istuttiin ulkona ja juotiin kahvit suolaisten leivonnaisten kanssa. Kotiin ostettiin N'avetan mainiot lihapiirakat ja kahvin kanssa syötäväksi aprikoosipiirakat.

Lauantaina juhlittiin myös Corinnen valmistumista lähihoitajaksi. Opinnot ovat kestäneet kolme vuotta ja kaiken aikaa Corinne on myös tehnyt töitä viikonloppuisin ja loma-aikoina. Syksyllä hän sitten aloittaa sairaanhoitajaopinnot Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Corinnen vanhemmat, sisko Riana sekä isovanhemmat oli kutsuttu oppilaitoksessa järjestettyyn valmistujaisjuhlaan, ja sen jälkeen juhlinta jatkui isommalla joukolla ja päästiin nauttimaan Jarkon ja Gian valmistamia herkkuja heidän kotdissaan. Päivä oli helteinen, ja siksikin Gian tekemää mainiota sitruuna-raparperijuomaa kului litrakaupalla.

 

P1230370.JPG