P1060823.JPG

P1060865.JPG

P1060902.JPG

P1060921.JPG

Amiraali, neitoperhonen, nokkosperhonen ja ohdakeperhonen viihdyivät perennapenkissä.

Menimme perjantaina lohikeittolounaalle LeipomoKahvila N'avettaan Sipoon Västerskogiin. Olin antanut kesäkuussa palautetta N'avetasta ostamamme viidentoista hengen voileipäkakun koosta. N'avetasta hankkimaamme voileipäkakkua oli syömässä yhdeksän henkeä ja siitä riitti jokaiselle vain hieman yli sentin mittainen siivu. Ja kakku oli vielä tarkoitettu viidelletoista hengelle. N'avetan Johanna halusi hyvittää meille kokemamme harmin ja tarjosi Antille ja minulle N'avetan keittolounaan. Keitto oli hyvää ja lounaan aikana Johanna kertoi meille leipomo-kahvilayrittäjän arjesta.

Lauantaina ja sunnuntaina seurattiin Ruotsi-ottelua Ratinan stadionilta Tampereelta. Pitkästä aikaa ottelu oli jännittävä, kun sekä naisten että miesten joukkueet olivat melko tasaväkisiä. Ruotsi kuitenkin sitten lopulta voitti sekä naisten että miesten ottelun. Onneksi miesten ottelussa ei tullut niin suurta selkäsaunaa Ruotsilta kuin viime vuonna, jolloin Ruotsi voitti Suomen 52 pisteellä.

Ensimmäinen Ruotsi-ottelu käytiin jo vuonna 1925 Helsingin Eläintarhan kentällä. Silloin kilpailivat vain miehet, ja vasta vuonna 1964 naiset tulivat mukaan maaotteluun. Tähän mennessä käydyistä Ruotsi-otteluista Suomen miehet ovat voittaneet 45 ja Ruotsin miehet 31, naisten maaotteluista Suomella on 25 voittoa ja Ruotsilla 36. Ihan joka vuosi Ruotsi-ottelua ei ole järjestetty. Vuoden 1931 Ruotsi-ottelun jälkeen 30-vuotias Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Kekkonen ilmoitti, että Suomi luopuu maaottelusuhteesta Ruotsin kanssa. Tähän oli syynä Paavo Nurmeen kohdistunut ammattilaisjahti sekä se, että sen vuoden maaottelussa oli ollut useita käsirysyjä kilpailijoiden välillä. Toisen maailmansodan aikana maaottelua ei myöskään järjestetty. Kahdeksan vuoden tauon jälkeen maaottelut aloitettiin uudelleen.