DSC02879 (3).JPG

DSC02897 (2).JPG

Maanantaiaamuna ajoimme Porvoon lähelle Tolkkisten Koddervikenin lintutornille, josta voi katsella Koddervikenin lahdella ja ranta-alueella uiskentelevia, majailevia ja lentäviä lintuja. Lahdella uinui muutamia joutsenia ja näimme myös joitakin sorsia, ja juuri kun olimme lähdössä kotiin, lahden yli lensi hanhia useissa auramuodostelmissa.

Päivällä oli asioita Nikkilässä ja päätimme käydä lounaalla Masala Indian Cuisine -ravintolassa. Ruoka oli hyvää ja sopivasti mausteista, eli minun kana-annokseni oli suhteellisen mieto ja Antin lammasannos tulinen. Ravintolan afganistanilaissyntyinen emäntä, joka on ollut Suomessa jo toistakymmentä vuotta, oli tosi mukava ja hän puhui erinomaista suomen kieltä. Kotimatkalla kävin vielä verenluovutuksessa seurakuntakodilla. SPR:n Veripalvelun väki oli ystävällistä, niin kuin he aina ovat. Illalla kävin kävelemässä Hangelby-järven ympäri ja laskemassa järvellä uiskentelevat telkkäparit, joiden määrä tuntui eilisestä lisääntyneen.

DSC02909.JPG

P1000626.JPG

Tiistaina ajoimme Pukkilaan Kanteleen kylään, jossa Porvoonjoki tulvii keväisin peltolakeuksille, ja se houkuttelee paikalle runsaasti hanhia, joutsenia ja muita vesilintuja. Näimme siellä muun muassa satoja joutsenia ja hanhia, telkkiä ja sorsia. Hanhia lensi jatkuvasti paikan yli ilmeisesti läheisille pelloille ja joutsenet pitivät melkoista meteliä. Kanteleenjärvi on pieni ja rehevä lintujärvi, jonka rannalla on lintutorni. Tornista on hyvät näkymät järvelle. Järven yllä lensi joutsenia ja muutama kurkikin, järvessä uiskenteli nokikanoja, telkkiä ja sorsia. Kaulushaikaran kumea ääntely kuului järven rannan ruovikosta.

Illalla suuntasimme Helsinkiin Kansallisoopperaan katsomaan balettia Pieni merenneito. Baletin koreografia on Kenneth Greven tekemä ja musiikki Tuomas Kantelisen säveltämä. Baletin kantaesitys oli Suomen Kansallisbaletissa 23.10.2015. Pieni merenneito -baletti kertoo paitsi pienen merenneidon tarinan, myös tarinan kirjoittaneen H. C. Andersenin tarinan.

Pieni merenneito poikkesi perinteisistä klassisista baleteista muun muassa siinä, että kertoja vei tarinaa eteenpäin ja että baletissa oli myös puheosuuksia, ja lisäksi siinä oli kaksi kohtausta, joissa käytettiin 3D-laseja. Esityksessä oli sekä klassista balettia että nykytanssia. Baletissa nähtiin hahmoja myös Andersenin muista satuista kuten Pienestä tinasotamiehestä, Rumasta ankanpoikasesta, Pienestä tulitikkutytöstä ja Lumikuningattaresta.

Pieni merenneito oli visuaalisesti värikäs ja vauhdikas baletti, vaikka tarina olikin surumielinen. Huolimatta siitä, että baletti pohjautui satuun, se oli minusta enemmän aikuisten kuin lasten tarina. Baletista sanotaan, että se on satu särkyvistä unelmista: Andersen, joka itsekin oli käynyt balettikoulua, olisi halunnut saada taidon tanssia, mutta hänen ruumiinrakenteensa ei ollut tanssijalle sopiva, ja pieni merenneito olisi halunnut saada jalat.