Eilen kävimme Martin kanssa läpi pihapiirimme linnunpönttöjä, joista jotkut olivat kärsineet talven aikana. Nyt ne ovat taas kaikki kunnossa ja odottavat asukkaita. Lintumaailma onkin vilkastunut huomattavasti viime päivinä. Pihan ruokintapaikalla on ollut suuria määriä peippoja ja on siellä ollut jo punarintakin ja sepelkyyhkyjä, närhiä sekä vihervarpusia. Etupihan telkänpöntössä on myöskin jotain tekeillä, ilmeisesti siellä ollaan aloittelemassa munintaa, kun nyt päivittäin telkkä näkyy sinne menevän tai tulevan sieltä ulos. Talitiainen keräili touhukkaana pieniä korren pätkiä pesäpönttöönsä vietäviksi. Sillä oli jo melkoinen tukku niitä nokassaan, kun se lähti lentämään pesäpöntölle.

”Uskaltakaa onnistua ja uskaltakaa epäonnistua!”, kannusti Alexander Stubb tänään nuoria kuulijoitaan Kampin ostoskuksessa, jossa pidettiin nuorille yrittäjille jotain tilaisuutta. Sattumalta kuljin paikan ohi juuri, kun Stubb piti puhettaan ja ihmetellä täytyy sitä intoa ja energiaa, jolla hän otti yleisönsä. Olin matkalla teatteriin, joten en jäänyt kuuntelemaan Stubbin puhetta sen pidempään. Teatteri Avoimissa Ovissa esitettiin tänään näytelmä Palava kaupunki – jatkosodan helsinkiläisiä ja menimme Ritvan kanssa sitä katsomaan. Näytelmän on kirjoittanut Sirpa Kähkönen, musiikin siihen on säveltänyt Anna-Mari Kähärä ja Taru Mäkelä on ohjannut esityksen. Näytelmän kahdessatoista eri roolissa esiintyivät Sinikka Sokka, Reetta Ristimäki, Kari Hevossaari ja Suvi Isotalo, joten kaikilla oli useita rooleja esitettävänään.

Palava kaupunki kertoo ihmisistä, jotka kokevat jatkosodan Teatteri Avoimien Ovien nykyisen toimipaikan tienoilla Erottajankadun alkupäässä. Sinne osui jatkosodan aikana marraskuussa 1942 suurta tuhoa aiheuttanut pommi, kun yksittäinen viholliskone yllätti kaupunkilaiset keskellä päivää ja tappoi viisikymmentäyksi kaupunkilaista. Myös vuonna 1944 miinapommit aiheuttivat vaurioita korttelissa, jossa Teatteri Avoimet Ovet nykyään sijaitsee.

Palava kaupunki on koskettava ja hienosti tehty näytelmä. Olen aina pitänyt Sirpa Kähkösen teksteistä ja tässäkin esityksessä hän on synnyttänyt joukon kiinnostavia henkilöitä, jotka kokevat sodan Helsingissä. Näyttämölle heijastetut kuvat sota-ajan Helsingistä ja Anna-Mari Kähärän säveltämät runot täydensivät esitystä. Esitys oli loppuunmyyty ja yleisö oli poikkeuksellisen moninainen, ei siis ollenkaan vain keski-ikäisiä tai sitä vanhempia naisia vaan joukossa oli myös iso ryhmä teini-ikäisiä nuoria, jotka ilmeisesti olivat tulleet katsomaan esitystä opettajansa kanssa.