P1170313 (3).JPG

 

Söderkullassa on ollut tarjolla Sipoosta poimittua mustikkaa, ja hainkin tänään jo toisen viiden kilon laatikon sitä. Mustikka on ollut erittäin hyvälaatuista ja hyvin puhdistettua. Meidän pihapiirissämme, josta joinakin vuosina on poimittu litrakaupalla mustikoita, niitä on tänä vuonna ollut hyvin niukasti. Mustikoita pitää pakastimessa olla, koska ne ovat niin monikäyttöisiä. Syön niitä aamupuuron kanssa, niistä tehty smoothie ja marjarahka ovat hyviä ja mustikkapiirakka on ihan parhaita leivonnaisia. Siitä tulikin mieleen, että pitäisi ruveta etsimään mustikkapiirakkaohjeita netistä. Toisaalta on harmi, että netistä löytyvät parhaat ohjeet, meillä kun on kotona varmaan neljänsadan keittokirjan kokoelma ja nyt ne kaikki kirjat ovat tarpeettomia, kun netistä ohjeita on helpompi hakea ja niistä voi ohjeen valita sen mukaan, mitä raaka-aineita kotikaapeista löytyy.

Tällä kertaa valitsin Kati Napan Keventäjille laatiman ohjeen "Mustikkapiirakka hiivataikinapohjalla", koska kotoa löytyi kaikki siihen tarvittavat ainekset. Ehkä tätä piirakkaa voi sitten syödä hieman huolettomammin, kun se on nimenomaan Keventäjien ohje. Ohje oli hyvin helppo ja nopea: kädenlämpöiseen maitoon (3 dl) sekoitettiin 30 grammaa hiivaa, 0,75 dl sokeria ja ripaus suolaa, joukkoon lisättiin 1 dl kaura&ruis-puurohiutaleita (minä laitoin kaurahiutaleita) sekä 5,5 dl hiivaleipävehnäjauhoja sekä 0,75 dl kasvirasvavalmistetta. Taikina sai jäädä löysäksi, sen annettiin kohota kymmenen minuuttia, minkä jälkeen se levitettiin uunipellille leivinpaperin päälle. Annettiin vielä kohota vartin verran, minkä jälkeen yhteen sekoitetut 1,5 litraa mustikoita, kolme ruokalusikallista perunajauhoja ja 0,75 dl sokeria kaadettiin taikinan päälle. Uunipelti pantiin 200-asteiseen uuniin 25 minuutin ajaksi. Lopputulos oli ihan hyvännäköinen ja mustikkainen, mutta olisihan se pitänyt oivaltaa, että Keventäjien mustikkapiirakka ei ole makea, minun makuuni siinä olisi saanut olla enemmän sokeria. Flora Vanillan kanssa se kuitenkin maistui erinomaiselta.

Viime tiistaina kolme komeaa nuorta sveitsiläismiestä tuli Paippisissa käymään. Mikael, Cristoff ja Rene olivat viettäneet kaksi viikkoa saaressa Viitasaarella. Sieltä he olivat käyneet vain kaupassa ja kerran lähteneet hieman pidemmälle, kun olivat ajaneet Jyväskylään katsomaan jalkapallon MM-kisojen finaalia. Hyvin olivat kaverukset viihtyneet keskenään suomalaisen luonnon helteisessä helmassa.

Viime lauantaina saimme iloisen uutisen Hämeenlinnasta. Outin ja Heikin poikavauva oli syntynyt ja kaikki osapuolet voivat hyvin. Sunnuntaina minulla olikin sitten taas pitkästä aikaa opasvuoro Sipoon vanhassa kirkossa. Se oli iltavuoro, klo 16 - 20. Marjukka, opettajakollegani Haaga-Heliasta, tuli tutustumaan kirkkoon. Hän tuli bussilla Söderkullaan ja menimme yhdessä Nikkilään, jossa ennen opasvuoroni alkua teimme pienen tutustumiskierroksen. Kirkossa oli kävijöitä koko opasvuoron ajan, mutta missään vaiheessa ei ollut ruuhkaa. Monet kävijät ilahtuivat, kun kirkko oli auki ja erityisesti, kun siellä oli opaskin paikalla. Useat kävijöistä olivat kiinnostuneita kirkon historiasta ja viipyivät pitkään, joten oppaalle ilta oli hyvin palkitseva.

Riana on saanut uuden kannettavan tietokoneen, ja hän on ruvennut innolla muokkaamaan ottamiaan valokuvia ja ehtipä hän jo heti samana päivänä, kun sai koneen, aloittaa Porvoo-aiheisen kuvakirjan tekemisen.