263773385_243606137884771_6140097684704013141_n.jpg

 

Viime lauantaina saattelimme Antti-veljeni taivasmatkalle juhlavassa tilaisuudessa Luumäellä Kankaan siunauskappelissa. Lähiomaisten lisäksi paikalla oli puolustusvoimien eri yksiköiden edustajia. Siunauksen toimitti rovasti Heikki Svinhufvud, musiikista huolehtivat kanttori Eero Hoikkala ja huilisti, vääpeli Toni Kovanen.

Hyvin henkilökohtaisessa siunauspuheessaan rovasti Svinhufvud kertoi Antin kolmesta elämästä; ensin oli lapsuus ja nuoruus Katri-äidin ja Eino-isän viisilapsisessa perheessä Sipoossa, sitten tulivat opinnot ja työura Suomen puolustusvoimien palveluksessa eri puolilla Suomea ja myös Suomen ulkopuolella ja kolmantena vaiheena eläkeaika ja elämä Kivijärven rannalla Liisan kanssa rakennetussa kauniissa omakotitalossa, jonne lapset ja lapsenlapset olivat aina tervetulleita. Krampperin (nimitys tulee ranskalaisesta isoisää tarkoittavasta sanasta grand-père) rooli näytti olevan Antille erityisen mieluisa. Rovasti Svinhufvud kertoi myös Antin koko elämän jatkuneista urheiluharrastuksista sekä erittäin aktiivisesta panoksesta eri yhdistysten ja yhteisöjen toiminnassa. Antti kun oli helposti innostuva ja hänellä oli kyky saada muutkin innostumaan.

Lämminhenkinen muistotilaisuus pidettiin Luumäen seurakuntatalolla, jonka kiviaidan kunnostustöissä Antti muun muassa oli ollut aktiivisesti mukana. Muistotilaisuudessa oli tarjolla lohikeittoa, jonka oli keittänyt sama tuttu rouva, joka on keittänyt sitä myös Antin ja Liisan perhejuhliin. Maistuvan täytekakun koristeena oli sininen risti.

Armeijan edustaja luki adressit, joita oli valtaisa määrä puolustusvoimien eri tahoilta, yhdistyksiltä, yhteisöiltä, sukulaisilta ja ystäviltä. Antin miniä Outi lauloi kanttorin säestyksellä jouluisia lauluja. Hilkka muisteli Antille kirjoittamansa kirjeen muodossa isoaveljeämme ja meidän sisarusten tiivistä suhdetta. Yhteydenpitomme tiivistyi erityisesti sen jälkeen, kun me kaikki olimme jääneet eläkkeelle ja perustaneet "Sipoon sudet" -whatsapp-ryhmämme, jossa vaihdoimme säännöllisesti kuulumisia. Antin ystävä Osmo kertoi nuoruuden ajan yhteisistä urheiluharrastuksista ja myöhemmistä yhteisistä matkoista ja Antin kuolemaan asti jatkuneesta yhteydenpidosta. Rovasti Svinhufvudkin puhui vielä ja kertoi muistojaan tapaamisistaan Antin kanssa. Anttihan oli innokkaasti mukana rovasti Svinhufvudin isoisän, Suomen tasavallan kolmannen presidentin P. E. Svinhufvudin, kotitalon Kotkaniemen kunnostamisessa kotimuseoksi.