20200224_090657.jpg

H. Ahtela (Einar Reuter), Helena Schjerfbeck - Kamppailu kauneudesta, 1951, 421 sivua, Ensimmäinen osa: Kamppailu, Toinen osa; Kamppailun tulos, WSOY. Omistettu Gösta Stenmanille / edesmenneelle ystävälleen, Helena Scherfbeckin taiteen tukijalle ja tuntijalle / omistaa tämän elämäkerran H. Ahtela. Kirjassa käytetään Helene Schjerfbeckin kasteessa saamaa etunimeä Helena.

Rakel Liehu, Helene, 2003, 513, WSOY.

Helene Schjerfbeck - Silti minä maalaan, Taiteilijan kirjeitä Maria Wiikille, 2011, 302 sivua, toimittanut Lena Holger, suomentanut Laura Jänismiemi, SKS.

Helene Schjerfbeck, Omakuvia, 2019, 57 sivua, Ateneum.

H. Ahtelan kirjoittaman elämäkerran lukujen otsikointi kertoo paljon Helene Schjerfbeckin elämästä: Ensimmäinen osa - Kamppailu: 1. Yksinäisyyden alku - Hyvinkäällä - Lapsuudenmuistot, 2. Taiteen ja elämän koulussa, Gausdal - Raskaat opettajanaolovuodet, 4. Yksinäisyys Hyvinkäällä, 5. Toiset kuusi vuotta yksin - Kaksi vierasta, 6. Kamppailu kiristyy - Moderni taide paljastaa naamionsa, 7. Menestys saapuu - Ensimmäinen erikoisnäyttely, Kapina-aika - Jälleen maailmalla, 9. Kesäpäiviä Tammisaaressa, 10. Jälleen määrättävänä Hyvinkäällä, 11. Elämän kovuus, 12. Sairautta ja epätoivoa, 13. 60 vuotta - Äidin kuolema, 14. Viimeiset vuodet Hyvinkäällä, 15. Tammisaaressa, 16. Työtä ja tuskaa, 17. Uusi vuosikymmen 1930, 18. 70 vuotta, 19. 75 vuotta - Kuuluisuuden alku Ruotsissa, 20. Vanhainkodissa, 21. Jälleen sisämaassa - 80 vuotta, 22. Vieraalla maalla, Epilogi - Suuren rauhan saapuessa, Toinen osa - Kamppailun tulos: Tässä toisessa osassa Helene Schjerfbeckin taiteellinen ura on jaettu neljään kauteen.

H. Ahtelan elämäkerta on täynnä yksityiskohtaista tietoa Helene Schjerfbeckin elämästä. Kirjassa on myös suuri määrä kuvia Schjerfbeckin maalauksista mustavalkoisina. Einar Reuter ja Helene Schjerfbeck olivat ahkerasti kirjeenvaihdossa ja kirjan lopussa on luettelo Helene Schjerfbeckin kirjeistä ja korteista, joista kirjan kirjoittajalla oli tietoa. Muun muassa Einar Reuterille kirjoitettuja kirjeitä tai kortteja oli 1183 ja Schjerfbeckin taiteen tukijalle ja mesenaatille Gösta Stenmanille osoitettuja kirjeitä oli Gösta Stenmanin perikunnan hallussa 300.

Olen lukenut Rakel Liehun romaanin Helene sen ilmestyttyä 2003, mutta lainasin sen uudelleen kirjastosta, koska Helene-elokuva perustuu siihen, ja nyt oli sopiva hetki lukea se uudelleen. Tämän kirjan lukeminen jää kuitenkin nyt myöhemmäksi.

Kun Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö osti Caloniuksen suvulta kirjekokoelman, joka käsitti 212 Helene Schjerfbeckin kirjoittamaa kirjettä ystävälleen taidemaalari Maria Wiikille, kirjeet päätettiin julkaista. Lena Holgerin toimittamassa Helene Schjerfbeck - Silti minä maalaan, Taiteilijan kirjeitä Maria Wiikille -kirjassa käydään läpi näitä Helene Schjerfbeckin vuosina 1907 - 1928 kirjoittamia kirjeitä. Kirjassa on kirjeiden lisäksi runsaasti valokuvia ja kuvia maalauksista.

Ateneumin julkaisussa Helene Schjerfbeck - Omakuvia esitellään osa Helene Schjerfbeckin omakuvista, joita hän piirsi ja maalasi kaikkiaan nelisenkymmentä. Näistä suurin piirtein puolet on Helene Schjerfbeckin viimeisiltä vuosilta, jolloin hän asui Saltsjöbadenissa Tukholmassa.

Helene Schjerfbeckin kirjeitä lukiessa tuli mieleen, että nyt kun ei enää kirjoiteta kirjeitä, jälkipolville ei jää samalla tavalla kuin aikaisemmin tietoa ihmisten elämästä ja ajatuksista.

20200226_184016 (2).jpg

20200226_184016 (3).jpg

20200226_184016 (4).jpg

20200226_184016 (5).jpg

Kahdenkymmenen kalleimman huutokaupatun suomalaisteoksen joukossa on seitsemäntoista Helene Schjerfbeckin ja kolme Albert Edelfeltin maalausta. (Lähde: Teema 4/18: Helene Schjerfbeck).