P1200465.JPG

 

Lintujen ruokintakausi on tältä syksyltä aloitettu ja kovasti sitä on ilmeisesti odotettukin, kun hyvin nopeasti linnut (ja tietysti myös oravat) löysivät ruokintapaikalle. Närhet nokkivat maasta muiden lintujen sinne ruokinta-automaateista pudottamia siemeniä ja pähkinöitä.

Etelä-Ranskan ja Japanin matkojen jälkeen on pysytty koti-Suomessa eikä kotinurkiltakaan ole matkattu muutamaa kymmentä kilometriä kauemmaksi. Japanin ja Suomen kuuden tunnin aikaero aiheutti sen, että melkein kahden viikon ajan nukuin yöt huonosti, mutta päivisin olisi sitten kyllä nukuttanut. Nyt alkaa olla rytmi taas kohdallaan.

Ylen televisiosarjoja, TV1:n australialaista Kotiin takaisin ja Teeman ruotsalaista Aika on meidän -draamasarjaa, on katsottu ja kun Kotiin takaisin -sarja päättyi, odotellaan nyt, että saataisiin katsottavaksi jokin yhtä kiinnostava uusi sarja. Vaikka Kotiin takaisin oli fiktiivinen, oli kiva, kun sen viimeisen osan lopuksi kerrottiin, mitä sarjan henkilöiden elämässä tapahtui tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Rianan kanssa käytiin yhtenä aurinkoisena sunnuntaina kuvaamassa vanhaa Porvoota. Liikkeellä oli runsaasti muitakin syksyisestä Porvoosta nauttivia ja sitä valokuvaavia ja dronejakin näytettiin kuvaamisessa käytettävän. Käytiin myös Jarnon ja Hennan kanssa Tee- ja kahvihuone Helmessä, jossa sielläkin oli melkoinen vilske.

Henna järjesti Jarnolle yllätyssynttärit tällä kertaa hieman etuajassa, jotta tilaisuus pysyisi sankarille yllätyksenä. Oltiin perinteisessä Jarnon syntymäpäiväjuhlapaikassa Brasserie L'amourissa, jossa syötiin ja vietettiin hauska ilta Hennan ja Jarnon ja heidän läheistensä kanssa.

Perinteisiin kuuluu sekin, että käyn Veikon ja Ollin kanssa pari kertaa vuodessa lounaalla Helsingissä. Ravintola Factory Aleksanterinkadulla on osoittautunut hyväksi lounaspaikaksi, ja tällä kertaa olimme lounaalla torstaina, jolloin paikka oli aivan tupaten täynnä ruokailijoita. Lettupäivä, jolloin siis on lettuja jälkiruoaksi, on kuulemma sellainen päivä, jolloin ravintola pullistelee ruokailijoita. Hyviähän ne letut olivatkin hillon, jäätelön ja kermavaahdon kanssa.

Matin ja Sirkan kanssa käytiin lounaalla Söderkullassa Willa Söderissä eräänä perjantaipäivänä, jolloin tarjolla oli salaattipöydän lisäksi hampurilaisia, erittäin hyviä sellaisia. Kävimme muutamaa päivää myöhemmin Antin kanssa uudestaan lounaalla Willa Söderissä, kun siellä oli tarjolla riistakäristystä ja perunamuusia, joka sekin maistui meille. Muutama päivä sitten perjantaina kävimme lounaalla Porvoon kalatalossa, jossa oli tarjolla saaristolaispöytä monine kalaherkkuineen; muun muassa graavisiikaa, graavilohta, lämminsavulohta, mustekalaa, silakkaa, katkarapusalaattia ja lohimoussea. Lämpimänä ruokana oli tosi hyviä jauhetusta kuhasta tehtyjä kuhapihvejä. Nykyään monet ruokapaikat panostavat lounasruokailuun, minkä mekin olemme iloksemme havainneet.

Heikki, Outi ja kolmen kuukauden ikäinen Aarne tulivat Hämeenlinnasta Paippisiin tervehtimään Aarnen isomummia ja isopappaa. Minäkin menin heitä tapaamaan ja kun aikaa oli hieman rajoitetusti, tein lounaaksi siskonmakkarakeittoa, joka valmistui nopeasti.

Järvenpään yhteiskoulun ja lukion senioriyhdistyksen hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin Kahvila Huoneessa Järvenpäässä. Olin ilmoittautunut vapaaehtoisesti toimimaan tulevalla kaudella yhdistyksen sihteerinä. Senioriyhdistyksen tulevan vuoden suunnitelmissa on kevätretki Kansallisoopperaan, mahdollisesti Järvenpään yhteiskoulun entisten oppilaiden viimeinen yhteinen tapaaminen yhteiskoululla ennen kuin toiminta siirretään koulurakennuksesta parakkeihin sekä syksyn senioripäivä.

Sipoon suomalainen seurakunta järjestää seurakunnan jäsenille vuosittain syntymäpäiväjuhlan, johon kutsutaan kyseisenä vuonna syntymäpäiväänsä viettäviä 70 ikävuodesta eteenpäin viiden vuoden välein. Yli yhdeksänkymmentävuotiaat kutsutaan juhlaan joka vuosi. Äiti ja isä, jotka ovat jo yli yhdeksänkymmentävuotiaita, osallistuivat tänä vuonna juhlaan ja he olivat pyytäneet minut saattajakseen sinne. Tilaisuus oli mukava ja lämminhenkinen, juotiin kahvia ja syötiin suolaisia ja makeita herkkuja, täytekakku oli erityisen maukasta. Paikalla oli runsaat neljäkymmentä vierasta sekä seurakunnan edustajia. Syntymäpäiväsankarit kertoivat elämästään Sipoossa ja kaikki tuntuivat olevan hyvin tyytyväisiä Sipooseen kotikuntanaan.

Perjantaina Kaarina järjesti palaverin Söderkulla kirkossa Sipoon vanhan kirkon vapaaehtoisoppaille. Juotiin kahvit, minkä jälkeen kirkon vahtimestari kierrätti meitä kirkon tiloissa. Koska en ollut vielä käynyt elokuun lopussa avatussa Söderkullan kirkossa, oli kiva päästä tutustumaan siihen oppaan johdolla. Keskustelimme myös menneen kesän opaskokemuksistamme.

Eilen lauantaina Jarno ja Henna soittivat ja kertoivat menevänsä Paippisiin mummia ja pappaa tapaamaan, joten mekin päätimme Antin kanssa lähteä sinne kahville.