P1220326 (4).JPG

 

Flunssa; kuume ja erityisen paha yskä, yllätti ja vei muutamaksi päiväksi petiin. Keskiviikoksi meillä oli liput Järvenpää-taloon Tanssien tähtiin -showhun, jossa esiintyi joukko Tanssii tähtien kanssa -kilpailusta tutuksi tulleita tanssinopettaja-ammattilaisia. Tanssinopettajat olivat suunnitelleet tunnin mittaisen esityksen, jossa he tanssivat erilaisissa kokoonpanoissa. Koska en halunnut jättää lippuja käyttämättä eikä viime tipassa löytynyt tilaisuudesta kiinnostuneita tuttuja, lääkitsin itseäni niin, että pääsimme katsomaan showta. Liput esitykseen oli aikanaan myyty nopeasti loppuun ja minäkin hankin meidät liput sen verran myöhään, että meidän paikat olivat toiseksi viimeisen rivin reunassa. Siitä olisi hädän, siis yskänkohtauksen, tullessa päässyt helposti poistumaan katsomosta. Esitys oli nautittava; tanssijat olivat taitavia, musiikki oli kaunista ja esiintymisasut tyylikkäitä. Ja lääkitys toimi juuri niin kauan kuin pitikin.

Ravintola Veljeksille myyty Willa Söder toimii vielä entisen konseptin mukaisesti eli tarjoaa lounasta maanantaista perjantaihin. Torstaina kävimme siellä syömässä moskovanpataa, vaikka Antti olisikin mieluummin mennyt thaimaalaisravintola Suan Aahaaniin. Perjantaina menin isää katsomaan Nikkilään, ja kun oli aurinkoinen ja lämmin päivä, vein isää pyörätuolissa ulkoilemaan.

Lauantaina kävelin Hangelbyträsketille, joka oli jo vapautunut jäistä. Järvessä uiskenteli muutamia telkkäpariskuntia. Niitä taisi olla juurikin viisi paria, jotka kaikki me voisimme majoittaa meidän viiteen telkänpönttöömme. Pihalammessa telkät ovat jo käyneet uiskentelemassa, samoin niiden on nähty lentävän etupihan kahteen pönttöön.

Järvellä oli myös joutsenpariskunta. Taisi olla se sama, joka järvellä vietti aikaa jo silloin, kun järvi oli vielä jäässä. Pesimispaikka on näköjään varattava hyvissä ajoin. Järvi on sen verran pieni, että sen rannoille ei ehkä mahdu useampia joutsenia pesimään.

Kun voimat eivät oikein riittäneet pihatöihin, katsoin Yle Areenalta tositarinaan pohjautuvan kolmiosaisen brittisarjan Mrs Wilson. Siinä leskirouva alkaa selvittää miehensä menneisyyttä. Idea sarjaan oli tullut näyttelijä Ruth Wilsonilta, jonka isän vanhempien oudoista elämänvaiheista sarja kertoo. Ruth Wilson esittää sarjassa omaa isoäitiään. Tarina alkaa vuodesta 1963 ja takaumin siinä siirrytään sota-aikaan. Katsoin tämän vakoilusta ja valheista rakennetun sarjan saman tien alusta loppuun. Se oli kiinnostava ja hyvin tehty. Moni asia jäi siinä mietityttämään. Kolmannen osan lopussa kerrottiin, miten sarjan henkilöiden elämä jatkui sen päätyttyä.

Sunnuntaina hain meille neljä Sipoon omakotiyhdistyksen pönttötalkoissa tehtyä pikkulinnunpönttöä. Ne täytyy nyt ripustaa ripeästi, jotta saadaan niihin asukkaat vielä tänä keväänä. Meidän tontin vanhimmat pöntöt ovat jo yli kahdenkymmenen vuoden ikäisiä. Kaikissa pöntöissä ei ole ollut peltiä suuaukon ympärillä ja niiden suuaukkoja tikat ovat suurentaneet. Ne pöntöt täytyy vaihtaa uusiin.

Pariisin Notre Damen katedraalin tulipalossa vajaa viikko sitten tuhoutui paljon mittaamattoman arvokasta, mutta onneksi paljon saatiin myös pelastetuksi, ja kirkko aiotaan rakentaa viidessä vuodessa entiseen loistoonsa. Siitä on jo useita vuosikymmeniä, kun minä sen ainoan kerran olen käynyt Notre Damen katedraalissa eivätkä muistikuvat siitä enää ole kovinkaan tarkkoja. Suuren vaikutuksen se kuitenkin silloin aikanaan teki. Tulipalouutisia lukiessa tuli mieleen, että Tampereen Teatterin seuraava suurmusikaali on Notre Damen kellonsoittaja, joten hankittiin meille liput syyskuun esitykseen.