Tekstiilitaiteilija Kirsti Rantasen kaksiosaisen taideteoksen osa Carmen Kansallisoopperan lämpiössä. Toinen osa Juha on lämpiön toisessa päädyssä.

Järvenpään yhteiskoulun ja lukion senioriyhdistyksen tämänvuotinen kevätretki tehtiin eilen Kansallisoopperaan ja -balettiin. Koska yhdistyksemme puheenjohtaja Seija on aikanaan toiminut Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtajan Gita Kadambin opettajana, meidän runsaan kahdenkymmenen hengen ryhmämme sai erityiskohtelun, sillä pääjohtaja tuli tapaamaan meitä ja kertomaan meille työstään. Oli kiva kuulla Kadambin kertovan siitä, miten upeaa ja työstään innostunutta väkeä Kansallisoopperassa ja -baletissa työskentelee. Vierailumme emäntänä toimi Kansallisoopperan sidosryhmäpäällikkö Heidi Almi, joka kertoi, että Kansallisooppera toimii kuin tuotantolaitos, joka tuottaa ooppera- ja balettiesityksiä. Henkilökuntaa näitä tuotantoja toteuttamassa on noin viisisataa vakinaista ja noin tuhat sellaista, joilla on erilaisia määräaikaisia sopimuksia. Talous- ja tietohallinto, henkilöstöhallinto, kiinteistötoiminto ja viestintä työllistävät yli viisikymmentä henkeä.

Kansallisoopperan orkesteri on Suomen suurin orkesteri, soittajia on tällä hetkellä 111.  Kansallisoopperan kuorossa, joka on Suomen ainoa päätoiminen ammattikuoro, on viisikymmentä laulajaa. Solisteista suurin osa on vierailevia. Kansallisbaletin 76 tanssijaa edustavat 23 kansallisuutta.

Kiersimme Heidi Almin kanssa lavastamossa, jossa valmistetaan esitysten lavasteet. Lavastamossa työntekijät; puusepät, metallityöntekijät ja lavastemaalarit rakentavat esitysten puu- ja metallirakennelmia ja maalaavat lavasteita. Puvustossa vaatturit tekevät miesten esiintymisasuja, ompelijat naisten asuja ja suutarit kenkiä. Pukuhuoltajat huoltavat esiintymisasuja ja kampauksista ja maskeista huolehtii yli kymmenen hengen joukko. Näyttämötekniikka-, valaistus- ja ääniosastoilla työskentelee kymmeniä henkilöitä. Näyttämöosaston kymmenet näytäntötyöntekijät huolehtivat lavasteiden pystytyksestä ja purkamisesta harjoituksissa ja esityksissä.

 

Vuosina 2019 - 2021 Kansallisoopperassa esitettävän, Nibelungin sormus -tetralogian lavasteita. Tämän neljästä oopperasta koostuvan sarjan ohjaa Anna Kelo, jonka tapasimme ohimennen oopperan käytävällä, ja sen johtaa Esa-Pekka Salonen.

 

Esiintymisasu valmistumassa.

Kierroksen päätteeksi juotiin kahvit henkilökunnan ravintolassa. Sen jälkeen oli tarkoitus vielä käydä katsomassa näyttämöä, mutta siellä harjoiteltiin perjantaina ensi-iltaan tulevaa nykytanssiesitystä KVG, joka esittelee kolme urallaan eri vaiheissa olevaa koreografia; Kylián, Verbrucken ja Goecke.

Kahvilla istuin samassa pöydässä, jossa istui yhdistyksemme hallituksen jäsen Juha. Kun tuli puhe Antin ja minun sunnuntaisesta käynnistä Ainolassa, Juha kertoi, että hänen isänsä oli aikoinaan kunnanlääkärinä Järvenpäässä. Senhän minä kyllä tiesinkin, koska minuakin vietiin lapseni tämän tohtorin vastaanotolle. Tohtori hoiti myös Jean Sibeliusta ja hänen perhettään, ja ihan ilmaiseksi ja mihin vuorokauden aikaan tahansa. Sibelius oli joskus tohtorille harmitellut, kun sunnuntaina Helsingin Sanomia ei kannettu kotiin. Tohtorilla oli tarjota ratkaisu tähänkin pulmaan. Hänen Juha-poikansa sai aina sunnuntaisin mennä Järvenpään asemalle, etsiä lehtikasasta Sibeliuksen lehden ja juoksuttaa sen Sibeliusten keittiöön tasan kello 9, koska silloin Sibelius aina halusi aloittaa sängyssä lehtensä lukemisen. Tästä palvelusta Sibelius maksoi palkkaa.

Oopperavierailu oli kiinnostava ja antoi paljon tietoa oopperoiden ja balettien tuotannoista ja siitä, miten monenlaisia työvaiheita kuuluu esityksen valmistamiseen ennen kuin se tuodaan näyttämölle yleisön eteen.