Kuva Janne Tarvainen

Henna ja Jarno olivat valinneet hääpäiväkseen torstain 20.02.2020 ja vihkipaikaksi Länsiulapanniemen rantakallion Lauttasaaressa, jossa on vielä jäljellä ensimmäisen maailmansodan aikainen valonheittimen jalusta. Sinne he olivat kutsuneet perheenjäseniään ja ystäviään. Opastus vihkipaikalle oli niin hyvin merkitty, että kaikki pääsivät ajoissa perille, vaikka paikkaa ei ollutkaan aivan helppo löytää.

Väkeä tuli eri suunnilta ja kun kello oli kaksi, paikalla oli paljon yli sata henkeä. Juhlamenojen alkua odotellessa juotiin kuumaa mehua ja syötiin korvapuusteja, joita Edenin mummot ja Jarnon kummitäti Merja olivat leiponeet. Tarjolla oli myös Trip-mehua ja suklaasuukkoja. Rannan läheisyydessä uiskenteli joutsenia, sää oli tyyni, välillä aurinko paistoi ja välillä taivas vetäytyi pilveen. Lämpötila oli asteen verran plussan puolella.

Henna ja Jarno toivottivat vieraat tervetulleiksi ja kertoivat olevansa iloisia, että niin monet olivat tulleet paikalle. Hennan isä ei valitettavasti päässyt osallistumaan juhlaan, joten hänelle lähetettiin videon välityksellä terveiset ja kuvaa juhlasta. Hennan isän veli Kyti oli tullut Savonlinnasta sijaistamaan Hennan isää morsiamen luovutuksessa.

Jarno odotti morsiamen saapumista valonheittimen jalustalla vihkimisen suorittajan Annin sekä kolmen kaason; Katjan, Nitan ja Sadun ja viiden bestmanin; Jannen, Jukan, Samin, Sessen ja Tuuhiksen kanssa. Kytin saattaessa Hennaa Jarnon luo muusikot JP Leppäluoto, laulu ja Samuli Erkkilä, kitara esittivät Timo Kiiskisen laulun Ainutkertainen, jonka myös muusikko Lauri Schreck oli esittänyt Edenin nimiäisjuhlassa sen jälkeen, kun Jarno oli ehdottanut Hennalle yhteistä nimeä ulko-oveen.

 

Kuva Janne Tarvainen

Anni puhui kauniisti hääparille, joka oli tehnyt häneen suuren vaikutuksen heidän häitä edeltävässä tapaamisessaan. Anni kertasi Hennan ja Jarnon tapaamisen ja yhteisen taipaleen vaiheita, minkä jälkeen Tuuhis puhui bestmanien puolesta hääparille kertoen bestmanien version siitä, miten ja keiden ansiosta Hennan ja Jarnon tapaaminen aikanaan oli tapahtunut. Kaasojen edustaja Nita puhui siitä, miten Hennan ja Jarnon tapaaminen tapahtui aikanaan täydellisellä hetkellä täydelliseen aikaan. Hän puhui myös Hennan ja Jarnon iloisesta asenteesta ja suhteesta elämään ja ihmisiin ympärillä, mistä hänen mukaansa kertoi myös se, että satunnaiset koiranulkoiluttajatkin olivat tervetulleita heidän vihkitilaisuuteensa.

Myös Henna ja Jarno puhuivat toisilleen. Henna kertoi, että  Laura Voutilaisen Kosketa mua -kappaleessa sanotaan hyvin: Nyt vihdoin kotona oon / Miks monta vuotta harhailin / Kun sua vain tarvitsin ja että Jarnossa on se kaikki, mitä hän tarvitsee. Jarno, joka oli päättänyt olla enää menemättä naimisiin, totesi nyt olevansa menossa naimisiin ja olevansa onnellisempi kuin koskaan. Jarno myös sanoi toivovansa, että hänen ja Hennan matkoillaan tekemät hypyt jatkuvat tulevaisuudessakin runsaslukuisina.

 

Kuva Mirja Ilander

Puheiden jälkeen Anni suoritti vihkikaavan mukaisen avioliittoon vihkimisen. Jarno pujotti sormuksen Hennan vasempaan nimettömään ja Henna puolestaan Jarnon ojentaman oikean käden nimettömään. Suurella vaivalla se meni paikalleen, mutta sitten havaittiin, että se menikin väärään sormeen. Anni kuitenkin totesi Hennan ja Jarnon aviopuolisoiksi. Sormus oli tiukassa, mutta lopulta se saatiin irrotetuksi ja sijoitetuksi oikeaan sormeen.

JP Leppäluoto lauloi Leonard Cohenin kappaleen Hallelujah ja häätanssina hääpari tanssi Kaisa Rannan säveltämän ja Sinikka Svärdin sanoittaman laulun Oikeesti (Kertosäe: Tahdon oikeesti olla sinun / Enkä vain leikisti rakastaa / Kanssas oikeesti kokea kaiken / Mikä ollut on unelmaa / Tahdon syliisi painaa pääni / Tahdon lämpöösi nukahtaa / Olla kanssasi oikeesti onnellinen / Sua oikeesti rakastaa).

Rantakalliolta siirryttiin ravintola Blue Peteriin, jossa oli tarjolla hampurilaisbuffet ja kahvin kanssa Hyvinkään asemakahvilassa leivottu täytekakku. Juhla jatkui iloisen seurustelun merkeissä. Edenkin viihtyi hyvin eikä hänellä ollut sylissäpitelijöistä pulaa.

Hääjuhla oli kaunis, koskettava, lämmintunnelmainen, iloinen, hauska ja aivan hääparin näköinen niin kuin useat vieraista totesivat.

 

Kuva Erika Tausa