118443970_3208256879291995_1870698664489839330_n (2).png

"Pojat tervaavat kattopaanuja 1915", Museovirasto, kuva Sipoon vanhalta kirkolta.

Viime viikon lauantaina Kaarina järjesti Sipoon kansalaisopistolla luennon, jossa arkkitehti, TkT Ulla Rahola kertoi väitöstyöstään Hylkäämisestä huolenpitoon (2019), alaotsikko "Suomalaisten autiokirkkojen antikvaariset korjaukset". Luentoon kuului myös käynti Sipoon Vanhassa kirkossa, jonka kesäkausi päättyi syyskuun alussa. Meitä Vanhasta kirkosta kiinnostuneita oli paikalla reilusti toistakymmentä, osa kirkon kesäoppaita.

Autiokirkko määritellään niin, että se on säännöllisestä seurakuntaelämästä pois jäänyt rakennus, joka ei ole enää varsinainen seurakuntakirkko. Suomessa on 41 autiokirkkoa ja seitsemän näistä on keskiaikaisia autiokirkkoja. Sipoon Vanha kirkko on yksi näistä seitsemästä keskiaikaisesta autiokirkosta. Kesäaikaan siellä kuitenkin on ihan vilkasta toimintaa, kuten suomen- ja ruotsinkielisiä messuja, avioliittoon vihkimisiä ja konsertteja, joten silloin se ei tunnu yhtään autiokirkolta. Mutta syyskuun alussa kirkon ovet suljetaan ja kirkko hiljenee.

Ulla Rahola kertoi esityksessään ensin yleisiä asioita autiokirkoista ja keskittyi sitten erityisesti Sipoon Vanhaan kirkkoon. Sipoon Vanhan kirkon rakentaminen aloitettiin 1450-luvun alussa, joten se on ollut olemassa jo 570 vuotta. Ulla Rahola on listannut pitkän listan näiden vuosisatojen aikana Sipoon Vanhaan kirkkoon tehtyjä korjaus- ja muutostöitä sekä tutkimuksia. Näitä vaiheita käytiin esityksessä läpi.

 

20200917_184556 (2).jpg

Kuva Sipoon Vanhan kirkon siätiloista silloin kun penkit ja lehterit olivat vielä paikoillaan. Lehterit rakennettiin 1700-luvun puolivälissä ja ne purettiin ja 1900-luvun alussa ja myytiin huutokaupalla, Vanha kirkko oli jäänyt pois käytöstä, kun uusi kirkko oli vihitty käyttöön vuonna 1885. Kuva Sibbo Hembygdsforskningsföreningin arkisto.