Tove2020.jpg

Virallinen elokuvajuliste (Wikipedia)

Lainasin kirjastosta Zaida Bergrothin ohjaaman elokuvan Tove (ensi-ilta 2.10.2020), joka kertoo Tove Janssonin (1914 - 2001) elämästä vuodesta 1944, jatkosodan loppuvaiheesta 1950-luvun puoliväliin. Elokuva sai syyskuussa vuoden 2020 parhaille elokuville jaetuista Jussi-patsaista seitsemän, muun muassa parhaan elokuvan, ohjauksen ja kuvauksen Jussi-patsaan ja Tove Janssonia elokuvassa esittänyt Alma Pöysti sai parhaan naispääosan Jussin.

Elokuva alkaa ja päättyy vauhdikkaaseen tanssiin, alussa tanssii Tovea esittävä Alma Pöysti ja lopussa näytetään video, jossa Tove Jansson tanssii kesäpaikassaan Klovharun kallioilla. Näiden tanssien väliin mahtuu tarina Tove Janssonin elämän tärkeästä vaiheesta, jolloin hänestä kehittyy taiteilija. Jatkosodan jälkeen Tove aloittelee uraansa sodan paljolti tuhoamassa Helsingissä. Taiteilijaelämä näyttää sotien jälkeisessä Helsingissä kuitenkin olevan iloista, jopa riehakasta, musiikki soi,  juotavaa riittää ja huoneet ovat tupakansavusta harmaita. Tove hankkii oman asunnon, joka tarjoaa ateljeen ja tuo mukanaan myös vapauden, erityisesti isästä, kuvanviestäjä Viktor Janssonista, joka asettaa tyttärensä uralle kovia paineita ja väheksyy tämän töitä.

Tove haluaisi vain maalata ja olla vakavastiotettava taidemaalari. Vähitellen kuitenkin muumipiirrokset vievät yhä suuremman osan hänen ajastaan ja tuovat myöskin hänelle elannon. Ihmiset rakastavat muumeja, mutta Toven toiveen vastaisesti hänen taiteensa jää vähemmälle huomiolle. Muumeista ei elokuvassa kuitenkaan kerrota kovinkaan paljon. Kerrotaan kuitenkin siitä, kun brittiläinen sanomalehti haluaa Muumit päivittäin ilmestyväksi sarjakuvakseen, jolloin muumit ensimmäistä kertaa saavat kansainvälistä näkyvyyttä. Ja siitä, kun Muumipeikko ja pyrstötähti saa kantaesityksensä Svenska Teaternissa Toven suuren rakkauden Vivica Bandlerin ohjaamana.

Elokuva on upea ja Alma Pöysti on ihastuttava Tove, herkkä, riehakas, hurmaava ja voimakkaasti tunteva. Hän tuntuu ihan aidolta Tovelta. Ja myös näyttää tältä.

Olen varannus kirjastosta Johanna Venhon Syyskirjan, joka on romaani Tove Janssonista. Olen tällä hetkellä jonossa sijalla 36. Kirja on ilmestynyt ilmeisesti syyskuussa, mutta Sipoon kirjastoihin sitä ei ole vielä edes saatu, joten tässä joutuu nyt odottelemaan sitä jonkin aikaa.