P1170762.JPG

Sipoon vanha ja uusi kirkko kuvattuna kesäkuussa 2018.

Ihan sattumalta Yle Areenasta löytyi vuosina 1952 - 1954 kuvattu Sipoofilmi, dokumentti, joka kuvaa monipuolisesti elämää eri puolilla Sipoota lähes seitsemänkymmentä vuotta sitten. Meidän perheemme, johon siihen aikaan kuului isä Eino, äiti Katri, Antti, minä ja Martti, muutti Ilmajoelta Etelä-Pohjanmaalta ensin Helsingin pitäjän Seutulan kylään ja sieltä 1954 Sipoon Pohjois-Paippisiin. Samaan aikaan Ilmajoelta Paippisiin muuttivat Einon äiti ja isäpuoli sekä velipuoli Aulis.

Sipoon Kotiseutuyhdistys asetti filmikomitean, jonka piti tehdä monipuolinen dokumentti seudun elämästä. Dokumentissa kuvataan aikaa, jolloin sotakorvaukset on maksettu ja voidaan keskittyä maan jälleenrakentamiseen; rakennetaan asuntoja, kouluja ja sairaaloita, rautateitä ja maanteitä. Sipooseen rakennetaan muun muassa kunnallinen keskikoulu. Maanviljely on tärkein elinkeino, ja työelämään astuvista nuorista lähes puolet saa tilastojen mukaan siitä elantonsa, yhtä suuri osa kuin teollisuudesta, kaupasta ja liikenteestä. Istutetaan puuntaimia metsään, perunaa peltoon ja kalanpoikasia Sipoonjokeen. Sipoolaiset vievät tuotteitaan, muun muassa kalaa, perunaa ja viiliä, myytäväksi Helsingin kauppatorille. Sipoonjoen rannalla on vuosisatojen ajan toiminut Brobölen Saha ja Mylly, jossa tukit sahataan raamisahalla lankuiksi ja sirkkelillä rimat katkotaan polttopuiksi.

Yhdistystoiminta ja urheilutoiminta kukoistavat Sipoossa. "Terve sielu terveessä ruumiissa on ajan henki." Vuoden ympäri järjestetään urheilukilpailuja, Sibbo Vargarna järjestää hiihtokilpailuja ja Vargarundan-maantiepöyöräilykilpailuun osallistuu suuri joukko pyöräilijöitä. Elokuussa 1953 vihitään Nikkilän keskuskenttä ja vihkiäisten yhteydessä järjestetyssä yleisurheilukilpailussa kilpailevat vain "pojat ja nuoret herrat. Tytöt loistavat vielä poissaolollaan." Sunnuntaina 30.5.1954 järjestetään Nikkilässä laulujuhla, johon osallistuu 800 laulajaa ja suuri määrä yleisöä. Vanhan kirkon edustalla olevat vuoden 1918 sisällissodan sekä talvi- ja jatkosodan muistomerkit kertovat, että näissä sodissa menetti henkensä 200 sipoolaispoikaa.