Kotimatka eilen lauantaina Hossasta sujui auringonpaisteen ja vesisateen vaihdellessa. Poikkesimme taas Iisalmen lähellä olevassa Väisäsen Kotilihassa, jossa otimme kahvit ja sämpylät ja ostimme Kotilihan erinomaisia lihatuotteita kotiin viemisiksi. Kotona Sipoossa oli viikon aikana satanut niin paljon, että sademittari oli tulvinut yli.

Viikon reissu Suomussalmelle sujui kaikin puolin mukavasti. Ohjelmaa oli juuri sopivasti ja ehdittiin myös lukea ja vain oleskella. Luin eri esitteistä Hossan ja sen lähialueiden historiasta, josta on tietoa pitkältä ajalta. Jääkausi päättyi Hossan alueella noin 10 000 vuotta sitten, jolloin alueelle levisi pensaita, lehtipuita ja ruoho alkoi kasvaa. Niiden myötä saapui eläimiä, hirviä ja majavia. Ensimmäiset ihmiset saapuivat yli 8 000 vuotta sitten. Nämä ihmiset elivät metsästyksestä, kalastuksesta ja keräilystä. Liikkuminen tapahtui pääasiassa vesireittejä pitkin, koska teitä ei ollut. Noin 4 000 vuotta sitten tänne tulleet metsästäjät ja marjanpoimijat maalasivat kuvia punamullalla Hossan Värikallioon, jossa on 61 kuviota, muun muassa tikku-ukkoja ja hirvenkuvia. Nyt Värikalliota ei päässyt katsomaan, koska sinne vievä silta on suljettu huonon kunnon vuoksi eikä uutta ole vielä rakennettu. Onneksi olemme nähneet Värikallion jo aikaisemmilla käynneillämme. Eilen lauantaina Suomussalmella järjestettiin marjanpoiminnan MM-kisat. Puolukat eivät kuitenkaan ole vielä Kainuussa kypsiä eikä niitä tänä vuonna tule edes kovin runsaasti, joten mitenkähän mahtoivat kisat sujua.

Kainuun uudisasuttaminen aloitettiin 1500-luvulla Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan päätöksellä. Hossaan, jossa oli runsaasti riistaa, järvissä kalaa ja metsissä puuta kaskeamiseen ja tervanpolttoon, levisi asutusta. Hossan pohjoispuolella asui saamelaisia, joilla oli poroja ja uudisasukkaat hankkivat itselleen myös poroja. Poroja näkyi nytkin runsaasti vaeltamassa Suomussalmen alueella, teillä ja kämppämme pihassakin.

Hossan retkeilyalue on perustettu vuonna 1979 ja samana vuonna rakennettiin myös vuokrakämppämme Hirvastupa ja jonkin matkan päässä oleva Peurapirtti. Nyt Suomussalmen kunta on tehnyt aloitteen kansallispuiston perustamiseksi Hossan retkeilyalueelle vuonna 2017, jolloin itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Hossan retkeilyalueella vierailee vuosittain jopa 55 000 matkailijaa ja kansallispuistohankkeella halutaan vielä lisätä kävijöiden määrää.

Parasta Hossassa minusta ovat upeat, vaihtelevat maisemat, suuri määrä pieniä järviä ja lampia, mahdollisuus kävellä eri pituisia opastettuja reittejä, hyväkuntoiset polut, kauniilla paikoilla sijaitsevat tulentekopaikat, porot ja runsas määrä lintuja sekä Luontokeskus ja sen mukava väki. Erityisiä nähtävyyksiä lähietäisyydellä ovat Värikallio, Julma Ölkky -kanjonijärvi, Raatteen Portti -talvisotanäyttely ja muistomerkki sekä Hiljainen kansa.

Hiljainen kansa on Valtatie 5:n varrella oleva ”kummajainen”, kuten esitteessä kerrotaan. Se on noin kahdeksansataapäinen joukko turvepäisiä olentoja tien varressa olevalla entisellä suopellolla. Hiljainen kansa on tanssija Reijo Kelan luomus, ja se on ollut paikoillaan syksystä 1994 lähtien. Reijo Kela ei ole suostunut kertomaan, mitä hänen luomuksensa kuvaa, mutta jos Hiljainen kansa riisutaan ja turvepäät otetaan pois, paikalle jää noin kahdeksansataa ristiä. Kaksi kertaa vuodessa turvepäitä kohennetaan ja niille puetaan uudet vaatteet. Pellon vieressä on Niittykahvila, joka palvelee Hiljaisen kansan vieraita kesäaikaan. Nyt se ei ollut auki, mutta syyskuussa 2012, kun edellisen kerran olimme Hossassa, jokin bussiseurue oli tilannut kahvit niittykahvilasta ja kun tulimme Antin kanssa sattumalta paikalle, myös meille myytiin nokipannukahvia ja muurinpohjalettuja.

Suomussalmi tunnetaan Raatteen tien suurtaisteluista talvisodan aikana ja sen lisäksi myös kirjailija Ilmari Kiannosta, jonka taiteilijakoti Turjanlinna on järviristeilyineen kesäisin suosittu retkikohde. Suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg syntyi Suomussalmen pikkupappilassa vuonna 1865, joten hänen syntymästään on tänä vuonna kulunut 150 vuotta. Elias Lönnrotkin majoittui runonkeruumatkoillaan Suomussalmen pappilassa.