Eilen torstaina meillä oli Paippisissa kurpitsatalkoot. Teimme äidin kanssa kahdenlaista kurpitsapikkelsiä. Toinen oli perinteinen kirkaslieminen, makea kurpitsasalaatti ja toinen oli puolukan ja kurpitsan yhdistelmä. Molemmista säilykkeistä tuli tosi maukkaita. Kurpitsaa jäi vielä näiden säilykkeiden tekemisen jälkeenkin sen verran, että niistä voidaan tehdä myöhemmin kurpitsakeittoa ja kurpitsapiiras. Amerikassa tähän aikaan vuodesta kurpitsa on kauden kasvis, josta siellä leivotaan ja tehdään erilaisia ruokia ja myös koristeita lokakuun viimeisen päivän Halloween-juhlaa varten.

 

20161021_123500 (3).jpg

 

Tänään menimme Antin kanssa katsomaan Lahden kaupunginteatteriin näytelmää Evakkotytön tarina. Näytelmä perustuu kirjailija Eeva Kilven omakohtaisiin lapsuusmuistelmiin, joista hän on kirjoittanut trilogian Talvisodan aika, Välirauha, ikävöinnin aika ja Jatkosodan aika.

Evakkotytön tarina kertoo erään Hiitolan pitäjässä, Laatokan länsirannikolla asuvan perheen tarinan talvisodan, välirauhan ja jatkosodan ajalta. Tarinaan sisältyy myös kaksi evakkomatkaa. Tarina kuvaa, miten ihmisten elämä muuttuu sodan myötä. Perheen miehet lähtevät sotaan ja naiset ja lapset joutuvat pärjäämään kotona omillaan. Pelko rakkaiden puolesta on suuri sekä rintamalla että kotona. Kirjeitä kirjoitetaan ahkerasti ja niissä kerrotaan tapahtumista ja tunteista.

Vaikka eletäänkin sodan aikaa, ihmiset pyrkivät elämään niin normaalia elämää kuin mahdollista. Käydään koulua, rakastutaan, mennään naimisiin, saadaan lapsia ja uskotaan tulevaisuuteen. Koetaan myös menetyksiä. Läheisiä kuolee ja haavoittuu rintamalla. Koteja tuhoutuu. Evakkoon joutuneita ei joka paikassa toivoteta tervetulleiksi, heitä kutsutaan jossain jopa ryssiksi.

Evakkotytön tarina etenee nopeasti. Talvisota, välirauha ja jatkosota sekä kaksi evakkomatkaa, melkein viisi vuotta eletään runsaassa kahdessa tunnissa. Ehkä tarinaan olisi saatu hieman enemmän syvyyttä, jos siinä ei olisi käsitelty niin pitkää ajanjaksoa ja niin monta merkittävää tapahtumaa. Nyt tapahtumien käsittely jää paikoin hieman pinnalliseksi. Koskettava tarina kuitenkin on.

Teatteriyleisö oli pääosin melko iäkästä. Joukossa oli varmaankin runsaasti myös evakkomatkan itse aikanaan lapsina tai nuorina kokeneita. Evakkopoika on Anttikin, joka oli muutaman kuukauden ikäinen, kun hänen perheensä joutui lähtemään evakkomatkalle kotoaan Antrean pitäjästä.