Reininkulta.jpg

 

Pari viikkoa sitten Antti kompastui pölynimurin johtoon ja kaatui, jolloin hänen oikean olkapään nivelsiteet repeytyivät niin pahasti, että tarvittiin leikkausta olkapään kuntoon saamiseksi. Keskiviikkona Antin olkapäähän tehtiin tähystysleikkaus Ruoholahden Terveystalon sairaalassa. Vein hänet sinne aamukymmeneksi ja hain pois iltakuudelta. Ehkä olisi ollut hyvä pitää potilas sairaalassa yön yli, koska olkapää oli leikkauksen jälkeen kovin kipeä. Nukkuminenkin jäi ensimmäisenä ja vielä toisenakin yönä kovin vähäiseksi.

Käsi on nyt kuusi viikkoa kantositeessä; sen alla on tyyny, jonka tarkoitus on pitää olkapää ja käsivarsi oikeassa asennossa. Olkapäähän on vaihdettu tiheästi jääpusseja, kun ne ovat osoittautuneet hyviksi kivun lievittäjiksi kipulääkkeiden lisäksi. Leikkauskohdan päällä ollut side otettiin juuri pois, ja leikkauskohdassa näkyy vain kuusi yhdellä tikillä ommeltua pientä leikkausarpea. Syöminenkin on jo ruvennut jollain tavalla sujumaan vasemmalla kädellä.

Kansallisooppera esittää vuosien 2019 - 2021 aikana Richard Wagnerin neliosaisen Ring-tetralogian (Nibelungin sormus), jonka ensimmäisen osan Reininkullan kantaesitys oli Münchenissä syyskuussa 1869 eli 150 vuotta sitten. Nyt syyskuussa Kansallisoopperassa on kaikkiaan kuusi Reininkullan esitystä, jotka myytiin nopeasti loppuun. Toukokuussa 2020 on vuorossa seuraava osa Valkyyria, ja sen kaikki kuusi esitystä ovat nekin jo loppuunmyytyjä. Syksyllä 2020 esitetään Siegfried ja keväällä 2021 Jumalten tuho.

Meillä oli liput lauantain Reininkulta-esitykseen, mutta kun Kansallisoopperan verkkomyynnissä on mahdollisuus vielä muutama päivä ennen esitystä peruuttaa lippu ja siitä maksettu summan voi käyttää myöhemmin Kansallisoopperan muihin esityksiin, peruutimme Antin lipun. Kipeän, kantositeessä olevan käden kanssa ei tuntunut olevan kovinkaan innostavaa katsoa esitystä yhteen menoon kaksi tuntia ja neljäkymmentä minuuttia, koska Reininkulta esitettiin ilman väliaikaa.

Richard Wagner on säveltänyt Nibelungin sormuksen neljä oopperaa ja kirjoittanut niihin libreton. Näiden neljän oopperan ohjaustehtävä annettiin alun perin Kari Heiskaselle. Tämän suunnitelmissa oli sijoittaa Nibelungin sormus nykyaikaan ja käsitellä siinä  finanssikapitalismia. Tämä konsepti ei kuitenkaan innostanut muuta tekijätiimiä, joten Heiskaselle maksettiin sopimuksen mukainen korvaus kaikkien neljän oopperan ohjaustyöstä ja työ annettiin Kansallisoopperan omalle ohjaajalle Anna Kelolle. Oopperoiden musiikinjohdosta vastaa Esa-Pekka Salonen ja päärooleissa esiintyy Suomen huippulaulajia, Reininkullassa muiden muassa Tommi Hakala, Lilli Paasikivi ja Tuomas Katajala.

Helsingin Sanomien kulttuurikriitikko Hannu-Ilari Lampila toteaa arviossaan 31.8.2019, että Kansallisoopperan Reininkulta on vanhanaikainen satu aikuisille. Anna Kelon ohjaus noudattaa tarkasti alkuperäistä partituuria ja näyttämötoimintaa. Selvästikin Lampila olisi mieluummin nähnyt Nibelungin sormuksen nykyaikaan sijoitettuna Kari Heiskasen ohjauksena.

Esitys oli paikoin hieman hidastempoinen, ja puolentoista tunnin kohdalla alkoi myös takapuoli puutua ja väliaika olisi ollut paikallaan. Wagnerin musiikki oli komeaa, vaikka ajoittain se kuulostikin hieman yksioikoiselta. Välillä suuri näyttämö komeista lavasteista huolimatta näytti liian isolta pienelle esiintyjäjoukolle, joka ei suuremmin näyttämöllä liikehtinyt. Erityisesti Kansallisoopperan orkesteri ja Esa-Pekka Salonen tekivät suuren työn; he soittivat tauotta lähes kolmituntisen esityksen ajan.

Oli hienoa nähdä Reininkulta, erityisesti siksi, että se oli ensimmäinen osa merkittävää Ring-kokonaisuutta, sen esittivät Kansallisoopperan orkesteri ja upeat suomalaiset oopperalaulajat kapellimestari Esa-Pekka Salosen johdolla ja kokonaisuutena esitys oli viihdyttävä. En ole myöskään aikaisemmin nähnyt mitään Nibelungin sormuksen neljästä oopperasta ja nyt olen aikonut katsoa ne kaikki.