Isän muistoksi vielä alla isälle kirjoittamani puhe, jonka me hänen lapsensa ja lastenlapsensa pidimme hänelle Cafe & Bistro Kotojärvessä pidetyssä 90-vuotisjuhlassa kesällä 2017.

 

DSC02215 (2).JPG

 

Rakas isä!

 

Suunnistusharrastuksesi innoittamina päätimme suunnistaa pitkin Suomenmaata sinun jalanjälkiäsi seuraten:

 

Lähtö: Matka alkaa Helsingistä maanantaina, kesäkuun kuudentena päivänä vuonna 1927 kello 12.35, jolloin sinä synnyit Kätilöopiston sairaalassa. Alkumatka ei ollut aivan ongelmaton, hengitys ei lähtenyt heti sujumaan, mutta kamferin, kofeiinin ja kylvyssä annetun ”keinotekoisen” hengityksen ansiosta hengityksesi ja ihon väri palautuivat normaaleiksi. Synnytyslaitokselta sinut vietiin Hausjärvelle äitisi isän Brunon ja hänen vaimonsa hoiviin.

 

Ykkösrasti: Vuoden ikäisenä matkasi jatkui Iitin Suokantaan sijoitusperheeseen. Kasvatti-isäsi oli Tiuran kartanossa etumiehenä. Putosit Tiuran navetan vintiltä kuusivuotiaana lehmien ruokintapöydälle ja satutit selkäsi, tajukin oli poissa jonkin aikaa. Kasvatti-isäsi vei sinut kottikärryillä kotiin, matkalla tajunta palasi.

 

Seitsemänvuotiaana aloitit kansakoulun. Koulussa pidit esiintymisestä ja olit mukana näytelmissä ja myös lauloit. Tytöt tykkäsivät sinusta ja he olivat aina sinun puolellasi. Opettajakin tykkäsi sinusta ja kutsui sinut kotiinsakin.

 

Kakkosrasti: Vuonna 1939 äitisi haki sinut Karjalaan Kurkijoen Alhonkylään, jossa hän asui puolisonsa Antti Lankisen ja Aulis-pojan kanssa. Lähtö tutusta ja turvallisesta ympäristöstä aivan vieraisiin oloihin oli vaikea. Ehdit käydä kolme kuukautta koulun neljättä luokkaa, kun talvisota alkoi 30.11.1939. Koulunkäynti loppui heti sodan alettua. Pommikoneet lensivät päivittäin teidänkin talonne yli, mutta eivät kuitenkaan pudottaneet pommeja teidän kotiinne, vaikkakin hyvin lähelle.

 

Kolmosrasti: Maaliskuussa 1940 talvisodan päätyttyä alkoi evakkomatka Uuraisiin, jossa asetuitte aluksi Uusi-Hirvasen maatilalle. Kertomasi mukaan tilan emäntä oli erityisen ystävällinen, mutta isäntä vain olla möllötti sängyssä ja syljeskeli lattialle. Uuraisista siirryitte Laukaaseen, jossa toimit hevospoikana ensin Laukaan tyttökodissa ja sitten Ylä-Paatelan tilalla.

 

Nelosrasti: Jatkosodan alettua kesällä 1941 venäläiset ajettiin pois Karjalasta ja karjalaiset palasivat kotiin heti, kun saivat luvan. Jatkoit koulunkäyntiä Kurkijoen Alholla. Rippikoulussa sinun ei tarvinnut opetella katekismusta, koska olit opetellut sen ulkoa jo Iitissä kasvattivanhempiesi vaatimuksesta.

 

Viitosrasti: Sotavuonna 1944 vietit puoli vuotta Äänislinnassa pilketehtaalla, jossa tehtiin pilkkeitä autojen polttoaineeksi venäläisten sotavankien kanssa. Siellä tutustuit Alexander-nimiseen inkeriläiseen vankiin, joka osasi suomea. Hän opetti sinulle venäjää. Veit hänelle salaa leipää ja joskus vähän voitakin. Yksi vartiomies teki sinulle siellä sukset, joilla hiihtelit Laatokalla.

 

Kuutosrasti: Kun Karjalan Kannas murtui vähän ennen juhannusta 1944, teille tuli kiireinen lähtö Äänislinnasta, ja sen jälkeen alkoi jo toinen evakkomatka junalla Alhon asemalta. Toinen evakkomatka suuntautui Etelä-Pohjanmaalle Ilmajoelle.

 

Seitsemäs rasti: Evakkoja ei kaikissa paikoissa kohdeltu ystävällisesti, mutta Ilmajoella teidät nuoret otettiin hyvin vastaan. Kylän nuoriso haki teidät heti mukaan rientoihinsa. Ja siellä kylän nuorison joukossa oli myös eräs Katri, johon huomiosi oli kiinnittynyt heti, kun näit hänet ensimmäisen kerran.

 

Kahdeksas rasti: Asevelvollisuuden suoritit Riihimäellä tykistössä ja siellä sinut koulutettiin radiosähköttäjäksi. Siitä olisit voinut halutessasi jatkaa armeijan kustannuksella opiskelua radiosähköttäjäksi laivastoon, mutta kuten itse olet sanonut: ...”kyllä se oli se rakkaus Katriin, joka voitti ylivoimaisesti”. Juhannusaattona kuusikymmentäyhdeksän vuotta sitten sinä ja Katri istuitte Orisbergissä juhannusvalvojaisissa järven rannalla ja hyttyset kiusasivat teitä. Häät vietettiin 14. päivänä elokuuta vuonna 1948. Häämatkaan käytitte häälahjaksi saadut rahat ja niillä teitte rengasmatkan junalla ja linja-autolla Suomessa. Kävitte sukulaisten ja tuttavien luona Humppilassa, Mellilässä, Turussa ja Helsingissä, jonne juna matkasi venäläisille luovutetun Porkkalan läpi. Ennen Porkkalaa junan ikkunat peitettiin ja luukut avattiin taas, kun Porkkala oli ohitettu. Helsingistä jatkoitte Askolaan, sieltä takaisin Helsinkiin ja Helsingistä Hyvinkäälle ja Riihimäelle, Kausalaan ja Kuusankoskelle.

 

Yhdeksäs rasti: Ilmajoella perheeseen oli syntynyt jo kolme lasta. Kun vanhempasi päättivät lähteä etelän suuntaan, tekin päätitte Katrin ja lasten kanssa lähteä mukaan, koska Etelä-Suomessa oli paremmat työnsaantimahdollisuudet kuin Pohjanmaalla. Junalla matkattiin Tikkurilan asemalle, josta matka jatkui kuorma-autolla Seutulan Ripukylään.

 

Kymmenes rasti: Vuoden kuluttua muutettiin Seutulasta Sipoon Pohjois-Paippisiin. Vuodesta 1954 teidän kotinne on ollut samalla Paippisten peltoaukealla ja nykyisessä kotitalossa se on ollut vuodesta 1992 lähtien. Paippisissa asuttaessa olette kasvattaneet ja kouluttaneet lapsenne, hoitaneet lastenlapsia, sinä olet tehnyt elämäntyösi Osuuskauppa Ahomaan palveluksessa, äidin kanssa olette viljelleet pientilaa ja äiti on huolehtinut perheen tarpeista. Olette myös saaneet nauttia eläkepäivistä muun muassa tapaamalla perheenjäseniä ja ystäviä sekä lukemalla ja ratkomalla ristisanatehtäviä. Ulkomaillakin olette matkailleet. Olet käynyt Sveitsissä kahdeksan kertaa, joten nekin maisemat ovat käyneet tutuiksi ja rakkaiksi.

 

Ja matka jatkuu...