Lasipisarat.jpg

Ritvan tekemät lasipisarat heijastavat kauniisti auringon valoa.

Joulukoristeet on kaivettu esiin ja tänään katsoin YouTubesta ensimmäisen adventin messun Sipoon kirkosta, jossa ilmeisesti oli paikalla vain kymmenen henkeä, koska Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kieltänyt kaikki yli kymmenen hengen yleisötilaisuudet sunnuntaihin 20.12. asti. Hoosiannakin kyllä laulettiin, mutta laulua ei kuulunut, urut onneksi soivat komeasti. Sipoon Sointu -kuoron perinteisesti ensimmäisenä adventtina pitämä konsertti jouduttiin sekin peruuttamaan.

Alkuviikosta kävin vaihdattamassa autoon talvirenkaat. Kävin myös Söderkullan kuntoportailla kuntoilemassa niin tehokkaasti, että seuraavana päivänä käveleminen tuotti melkein tuskaa. Hennan äidin nimipäiväkahveilla kävin Monninkylässä, ja samalla näin Hennan ja Edeninkin.

Äiti täytti 95 vuotta, ja vaikka tässä koronaepidemian vaiheessa ei mitään juhlia järjestettykään, kävin kuitenkin onnittelemassa pirteää päivänsankaria. Minun lisäkseni Anja tuli tervehtimään kummitätiään Kaijan kanssa. Kaija oli tehnyt herkullisen täytekakun, jota söimme kahvin kanssa ja josta riitti vielä kotiin jääneillekin.

Yksi Savonia-kirjallisuuspalkinnon saajaehdokas on tänä vuonna Petra Rautiaisen esikoisromaani Tuhkaan piirretty maa, jonka luin lokakuussa ja josta kirjoitin blogissanikin. Toinen kiinnostava ehdokas on Jouni Tossavaisen yhdenpäivänromaani Taistelevat metsot, josta tein varauksen kirjastoomme. Rautiaisen Tuhkaan piirretty maa oli ehdokkaana myös Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon 2020 saajaksi. Sen palkinnon sai Terhi Kokkonen kirjallaan Rajamaa. Tämän kirjan varasin ja olen kirjastomme varauslistalla noin kolmaskymmenes.

Kirjallisuuden Finlandia-palkinnot jaettiin tänä vuonna suorassa lähetyksessä Villa Ivan Falinissa Helsingissä. Tilaisuuden juonsivat Anna Tulusto ja Jani Halme, ja katsoin sen Yle Areenasta. Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai Anni Kytömäen romaani Margarita,  voittajan valitsi kapellimestari Hannu Lintu. Yleisön suosikki oli kuitenkin Tommi Kinnusen romaani Ei kertonut katuvansa. Olen varannut molemmat kirjat kirjastosta, mutta joudun odottelemaan niitä vielä jonkin aikaa. Hyvä vain, että joudun odottamaan, etteivät tule kaikki samaan aikaan luettaviksi. Enää en osta kirjoja, kun meillä on vieläkin hyllyt niitä täynnä, vaikka aika paljon on jo viety antikvariaatteihinkin.

Joskus ajattelin, että lukisin kaikki Finlandia-palkitut kirjat, mutta sittemmin olen todennut, että se tuskin on tarpeellista ja siksi olen jättänyt joitakin Finlandia-palkittuja kirjoja keskenkin. Voi olla, että olen luovuttanut liian aikaisin, mutta kuten monesti on kuultu: "elämä on liian lyhyt huonojen kirjojen lukemiseen". Jos kirja ei muutaman kymmenen sivun jälkeenkään vielä ole vienyt mukanaan, se kannattanee jättää kesken.