Hiljaista on elämä ollut syksyn aikana verrattuna viime vuosien syksyihin. Kulttuuritapahtumakalenterissa, johon merkitsen ne kiinnostavan tuntuiset kulttuuritapahtumat, joihin olisi kiva osallistua, ja tapahtumat, joihin olemme osallistuneet, on tosi vähän merkintöjä maaliskuun kahdeksannen päivän jälkeen. Moni suoratoistona esitetty konsertti tai tapahtuma on jäänyt syksyn aikana katsomatta, vaikka keväällä ja vielä alkukesästä katsoinkin niitä aika paljon.

Televisiosta olemme katsoneet draamasarjoja enemmän kuin aikaisemmin. Viimeksi katsoimme kuusiosaisen Ylen esittämän brittidraamasarjan Singaporen kosketus. Se perustuu englantilaisen J. G. Farrellin romaaniin, jonka tapahtumat sijoittuvat toisen maailmansodan aikaan Iso-Britannian siirtomaihin kuuluvassa Singaporessa ennen japanilaismiehitystä.  Sarja kertoo brittiläisen liikemiehen ja kumiparoni Walter Blackettin perheen ja heidän lähipiirinsä huolettomasta elämästä, joka mullistuu täysin sodan edetessä. Sarja on hyvin tehty ja historiallisesti, erityisesti sotahistoriallisesti, kiinnostava ja siinä on kiinnostavia henkilöitä. Ehkä sarjasta olisi kuitenkin saanut enemmän irti, jos se olisi ollut vähän pidempi. Nyt tapahtumat etenivät turhankin vauhdikkaasti eikä niihin ehditty paneutua riittävästi.

 

Eden.jpg

Edenistä on hauskaa ryömiä luolassa.

Viime viikolla kävin sentään mummoilemassa Lauttasaaressa. Menin Edenin seuraksi siksi ajaksi, kun Henna kävi kaupungilla. Ihan pienen itkun Eden itki, kun Henna lähti, mutta oli jo ihan hyväntuulinen, kun vilkutimme Hennalle ikkunasta. Jonkin aikaa ehdittiin leikkiä, kun Edeniä alkoi väsyttää ja pian hän hän nukahti sänkyynsä ja nukkui siihen asti, kun Henna tuli kotiin mukanaan sushia, jonka söimme lounaaksi, Eden kuitenkin söi omaa ruokaansa.

 

Korvapuustipäivä.jpg

 

Sunnuntaina oli kansallinen korvapuustipäivä ja perinteiseen tapaan leivoin korvapuusteja. En tehnyt kuitenkaan koko taikinasta korvapuusteja, vaan tein myös rahkapiirakan, puolukka-omenapiirakan ja pikkupullia. Ja kotona tuoksui tuoreelta pullalta, ihan samalta kuin minun lapsuudenkodissani tuoksui joka viikko, kun äiti leipoi. Hilkka osallistui Sveitsissä myös tähän kansalliseen korvapuustipäivään, ja lähettelimme toisillemme WhatsApp-kuvia juuri leivotuista korvapuusteista.

Aloitimme lintujen talviruokinnan syys-lokakuun vaihteessa, koska talitintit jo parveilivat ruokintapaikalla ja selvästi odottivat, että ruokinta alkaisi, vaikka varmaan ne löytäisivät vielä luonnostakin syötävää. Niille on tarjolla on sekä pähkinöitä että auringonkukansiemeniä. Tähän mennessä ruokailijat ovat olleet pääasiassa tiaisia; tali-, sini- ja kuusitiaisia. Myös närhi, käpytikka ja mustarastas on nähty ruokintapaikalla.