Tiergartenin teurastaja (2018, 303 s.) on Virpi Hämeen-Anttilan 1920-luvun Helsingistä kertovan Björk-dekkarisarjan viides osa. Eletään vuotta 1922 ja sisäasiainministeri Heikki Ritavuori on murhattu. Björk työskentelee sisäasiainministeriössä, mutta vapaa-ajallaan hän ratkoo rikoksia. Hän haluaisi osallistua Ritavuoren murhan tutkimuksiin, mutta koska häntä ei päästetä mukaan, hän on erittäin vihainen ja ilmoittaa tutkivansa sitä sitten omin päin. Hänen ystävänsä ylikonstaapeli, ylietsivä Martti Ekman, joka yleensä mielellään ottaa Björkin mukaan tutkimuksiinsa, kieltää sen, koska Björk on asianosainen. Ritavuoren ampunut Tandefelt on jo pidätetty, mutta Björk uskoo, että joku tai jotkut muut ovat suunnitelleet rikoksen ja yllyttäneet Tandefeltin toteuttamaan sen.

Björk on turhautunut ja haluaa vaihtaa työpaikkaa, koska totuttautuminen uuteen esimieheen eli tulevaan sisäasiainministeriin tuntuu raskaalta eikä hän viime aikoina ole muutenkaan ollut kovin innostunut työstään. Onpa hän miettinyt siirtymistä ulkoasianministeriöönkin, mutta siellä ei ole vapautunut virkoja. Niinpä hän päättää pyytää elämänuraansa liittyviä neuvoja Gustav-sedältä, joka ilmoittaakin Björkille tarvitsevansa teräväpäistä ja kielitaitoista miestä Berliinin tarkastamaan siellä olevan haarakonttorin kirjanpidon, koska Saksan liiketoiminnasta saatava rahavirta on paljon odotettua pienempi.

Björk, joka puhuu sujuvasti useita kieliä, ottaa Gustav-sedän tarjouksen vastaan ja lähtee työmatkalle  Berliiniin. Hyvin nopeasti hän saa tapahtuneen kavalluksen selvitetyksi ja kavalluksen tehneen johtajan setänsä kehotuksesta erotetuksi.

Sattumalta Björk näkee eräänä päivänä lehtien otsikot: "Hirvittävät murhatapaukset. Silvottu ruumis kanaalissa. Tiergartenin teurastaja on valloillaan.". Björk on tutustunut naapuriasunnon perheeseen, jonka kymmenvuotias Judit-tytär tarvitsee latinanopetusta, jotta hän pääsisi tyttökymnaasiin. Kun naapuriperhe on saanut tietää, että Björk osaa latinaa, he pyytävät, että hän opettaisi Juditia ja Björk lupautuukin. Eräänä päivänä, aivan yllättäen, Judit kaapataan kesken koulupäivän ja hänet kuljetetaan pois hevosvaunuissa. Poliisietsivä Joachim Jacobi ryhtyy tutkimaan Juditin katoamista. Björk on jo siinä vaiheessa omin päin käynyt tutkimassa koulun ulkopuolella olevaa katua, jossa kaappaus on tapahtunut. "Björk meni kadulle ja alkoi tutkia sitä koulun edestä sentti sentiltä. Kunpa hänellä olisi ollut mukana suurennuslasinsa. jalkakäytävä oli täysin jälkien sotkema, siitä ei ollut iloa. Mutta kadun puoli oli lupaavampi. Björk poimi maasta savukkeenpätkän. Joku oli tupakoinut tässä. Ehkä se mies, ehkä ei. Talteen silti. Hänellä oli taskussa kirjekuoria, ja savuke solahti sellaiseen. Enti tuo? Kuitti. Sen päälle oli astuttu. Apotheke. Björk ei erottanut, mitä oli ostettu Talteen. / Björk asteli varovasti ja taipui niin alas, että hänen kasvonsa olivat kymmenen sentin päässä lokaisesta maasta. Hän löysi ensiksi kengänjäljet. Ne olivat lähellä jalkakäytävän reunaa. Kapea lesti, kaksi paikkaa pohjassa."

Björk antaa Jacobille kadulta löytämänsä tupakantumpin sekä piirroksen havaitsemastaan kengänjäljestä, jonka pohjassa on kaksi paikkaa.  Jacobi pyytää Björkin mukaan tutkimuksiinsa Juditin löytämiseksi, he ystävystyvät ja etsivät yhdessä Tiergartenin teurastajaa, joka sieppaa lapsia, tyttöjä ja poikia, surmaa heidät ja heittää ruumiit kanaaliin Berliinin keskuspuistossa Tiergartenissa. Aikaa Juditin löytämiseen on vähän, koska aikaisempien katoamistapausten perusteella tiedetään, että teurastaja surmaa uhrinsa pidettyään heitä ensin joitakin päiviä vangittuina.

Björkin Gustav-sedältä saama työtehtävä jää hyvin vähälle huomiolle kirjassa. Pääosan vie murhatutkimus, jossa Björk ja poliisietsivä Jacobi tekevät tiivistä yhteistyötä pelastaakseen Juditin hengen. Lisäksi Björkin suuri rakkaus Katja, joka ei voi menneisyytensä vuoksi näyttäytyä julkisuudessa henkeään vaarantamatta tulee Berliiniin ja häntä Björk tapaa öisin hotellissa.

Virpi Hämeen-Anttila tuntee hyvin 1920-luvun elämää, jota hänen Björk-romaaninsa kuvaavat. Mielenkiintointoista onkin Björkin tutkimusten lisäksi lukea myös ajankuvausta. Toivottavasti sarja saa jatkoa.