20171028_193715.jpg

 

Tenori Jyrki Anttila oli tänä aamuna vieraana Ylen aamu-tv:ssä. Ohjelmassa hän kertoi muun muassa Paganini-operetista, jota parhaillaan esitetään Järvenpää-talossa. Tänään Järvenpää-talossa oli kaksi Paganini-näytöstä, ja mekin päätimme hankkia liput iltapäivän esitykseen, joka alkoi kolmelta. Ennen operetin alkua kävimme Järvenpää-talon vieressä olevassa Järvenpään taidemuseossa katsomassa pari päivää sitten avautunutta "Säädytön yhteiskunta" -näyttelyä, joka juhlistaa sitä, että Tuusulanjärven taiteilijayhteisön synnystä on kulunut tänä vuonna 120 vuotta. Näyttely kertoo sääty-yhteiskunnan hajoamisesta Suomessa ja se on jaettu kahdeksaan osioon: Säädyllinen yhteiskunta, Ainoa aatelinen, Porvarista hengen aateluuteen, Saarnastuolista sulkakynän varteen, Porvarista boheemiksi, Raiviolta runoilijaksi, Talonpojasta taiteilijaksi ja Säädytön yhteiskunta.

Sääty-yhteiskunta muodostui neljästä säädystä: aatelistosta, papistosta porvaristosta ja talonpojista. Tuusulanjärven taiteilijayhteisön jäsenet edustivat syntyperältään kaikkia neljää eri säätyä. Taidemaalari Eero Järnefelt oli syntyperältään aatelinen. Säveltäjä Jean Sibelius syntyi hämeenlinnalaiseen porvarisperheeseen. Hänen isänsä oli kaupunginlääkäri ja äitinsä rovastin tytär. Kirjailija Juhani Aho oli pappissukua ja hänen vaimonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt porvarissukua. Vennyn isä oli Suomen Rahapajan johtaja. Runoilija Johan Henrik (J. H.) Erkko syntyi maanviljelijäperheeseen, samoin taidemaalari Pekka Halonen. Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä säätyerot eivät kuitenkaan näkyneet, ja siksi näyttely onkin saanut nimekseen Säädytön yhteiskunta.

Näyttelyn jälkeen kävelimme pihan poikki taidemuseosta Järvenpää-taloon. Ennen esityksen alkua Jyrki Anttila asteli näyttämölle ja kertoi, että Järvenpää-talon sisäilmaongelmien takia hän on menettänyt äänensä, minkä vuoksi hänen lauluosuutensa esittää nuori tenori, jonka nimeä Anttila ei kertonut. Näin myös tapahtui. Nimetön tenori seisoi lavan reunassa, kuitenkin niin, että hän oli näkyvissä ja hän lauloi Anttilan osuudet samalla, kun Anttila esitti rooliaan lavalla ja availi suutaan laulun sanojen mukaan. Tämä toimi yllättävän hyvin. Jos sijaislaulaja olisi ollut näkymättömissä, yleisö ei olisi todennäköisesti huomannut, että Jyrki Anttila ei laulanut oikeasti. Puheosuudet hän kuitenkin hoiti itse.

Franz Leharin operetti Paganini kertoo tunnetusta italialaisesta säveltäjästä ja viulutaiturista Niccolò Paganinista (1782 - 1840). Operetti on esitetty edellisen kerran Suomessa 1920-luvun lopussa. Jyrki Anttilan lisäksi pääosissa esiintyivät sopraanot Tiina Vahevaara ja Tiina-Maija Koskela, Operettiorkesteri sekä Lohjan operettikuoro. Esitys oli vauhdikas ja sen musiikki oli kaunista. Esiintyjien asut olivat näyttäviä. Kuoro oli myös erittäin taitava.

 

20171028_193847.jpg