DSC06909.JPG

Suopursu kukkii lammen rannalla.

Musiikkitoimittaja ja Helsingin Sanomien musiikkikriitikko Vesa Sirén kirjoitti laajasti sunnuntain Helsingin Sanomissa Ilmajoen Musiikkijuhlien tämän vuoden oopperasta Elämälle. ”Oi muistatko vielä sen Oskarin” -otsikoidussa koko aukeaman arvioissa Sirén arvioi paitsi oopperan, myös Jani Lehtolan toimittaman teoksen: Oskar Merikannon kirjeitä Liisalle 1889 - 1922. ”Rakas, kaivattu morsiameni.” (2015) Elämälle-oopperasta Vesa Sirén toteaa muun muassa: ”Tulipa taas hyvä fiilis. Ilmajoen kökkä- eli talkoohenki tuottaa hyviä kantaesityksiä ja muutenkin kiinnostavaa ohjelmaa.” Sirénin mukaan Elämälle -oopperan tarina on selkeä ja kompakti, draamaa esitykseen tuovat Merikannon konkurssi ja sisällissota, oopperan miehitys on onnistunut ja oopperan säveltäjä ja kapellimestari Jaakko Kuusisto piti ammattitaitoisesti ohjat käsissään.

Myös Panu Rajala kävi vaimonsa kanssa katsomassa Elämälle-oopperan perjantaina ja päiväkirjassaan hän kertoo pitäneensä esityksestä, esiintyjistä, orkesterista ja kuorosta. Jaakko Kuusiston sävellystyöstä hän toteaa, ettei Jaakko ole vielä isänsä veroinen säveltäjä ja että oopperassa ei ole yhtään mieleen jäävää aariaa. Hyvä reissu matka Ilmajoen Musiikkijuhlille oli Panu Rajalan mielestä ollut.

Sipoon seurakunta jaettiin kielellisesti kahdeksi seurakunnaksi, Sipoon suomalaiseksi ja Sipoon ruotsalaiseksi seurakunnaksi vuonna 1965 eli 50 vuotta sitten. Tänä vuonna suomalainen seurakunta juhlistaa tätä tapahtumaa eri tavoin. Tänään Sipoon suomalainen seurakunta oli kutsunut Sipoon kirkossa pidettävään jumalanpalvelukseen ja sen jälkeiseen juhlaan Kirkonkylän seurakuntatalolle kaikki ne 50 vuotta sitten konfirmoidut sipoolaiset, joiden yhteystiedot he olivat onnistuneet hankkimaan. Osa tästä joukosta oli konfirmoitu Sipoon kirkossa ja osa muiden seurakuntien kirkoissa. Minä olin rippikoululeirillä kaksi viikkoa kesä-heinäkuussa 1965 Lahden lähellä ja konfirmaatio oli Lahden kirkossa heinäkuussa.

Osallistuin tähän suomalaisen seurakunnan järjestämään tilaisuuteen 50 vuotta sitten konfirmoiduille ja tapasin kirkkoon mennessäni kirkon ovella Antti-veljenkin. Hänen konfirmaationsa oli aikanaan vuoden 1965 alussa. Meitä oli seurakuntatalolla pieni joukko, hieman toistakymmentä henkeä sekä seurakunnan puolesta kirkkoherra, kaksi pastoria ja kanttori. Tilaisuudessa kerroimme muistojamme omasta rippikouluajastamme. Minun mieleeni ei ole jäänyt rippikoululeiristä paljon muuta kuin se, että jouduin olemaan poissa leiriltä noin kolmasojan rippikouluajasta. Osallistuin nimittäin Järvenpään Palon joukkueessa samaan aikaan rippikoululeirin kanssa Raumalla pidettäviin nuorten SM-viestijuoksukisoihin. Onneksi en kuitenkaan jäänyt luokalle rippikoulussa. Joku paikalla olijoista totesikin, että urheilijat saavat aina erioikeuksia.

DSC06912.JPG

Kalliokielo kukkii kalliolla.