Aurinko laskee Meksikonlahteen.

Maanantai 2.3.

Maanantaina lähdimme aamulla puoli kahdeksan aikaan ajamaan Floridan länsirannikolle, kohti Fort Myersin kaupunkia. Matkaa Lantanasta, aivan Floridan itärannikolta, on Fort Myersiin 130 mailia eli 210 kilometriä ja aikaa siihen meni kaikkiaan noin kolme tuntia, kun pidimme matkalla pienen aamiais- ja vessatauon. Fort Myersissa menimme katsomaan Thomas A. Edisonin ja Henry Fordin talvikartanoita (Edison & Ford Winter Estates). Historiallisten rakennusten lisäksi alueella on historiallisia puutarhoja, Edisonin kasvitieteellinen tutkimuslaboratorio sekä Edison Ford -museo.

Thomas Edisonin vieraili Floridassa ensimmäistä kertaa vuonna 1885, jolloin hän osti tontin ja rakennutti sille talvikartanon. Se valmistui vuonna 1886, ja Edison käytti Seminole Lodgeksi nimettyä kartanoa loma-asuntonaan kuolemaansa asti, vuoteen 1931. Edisonin hyvä ystävä Henry Ford osti viereisen tontin ja sille vuonna 1911 rakennetun The Mangoes -nimisen kartanon vuonna 1916. Ystävykset Edison ja Ford lomailivat perheineen viereisissä kartanoissaan ja harrastivat kalastamista, veneilyä sekä tutustuivat Lounis-Floridaan. Alueelta on kauniit näkymät Meksikonlahdelle.

Edisonin ja Fordin talvikartanot avattiin yleisölle vuonna 1947 ja ne ovat yksi Yhdysvaltain suosituimmista historiallisista vierailukohteista. Meidänkin sinne tullessamme väkeä oli paikalla tosi runsaasti. Pääsylippujakin jouduttiin jonottamaan pitkään. Alue on kaunis ja siellä on paljon erikoisia puita ja muitakin kasveja. Edisonin kasvitieteellisessa puutarhassa on yli tuhat kasvilajiketta eri puolilta maailmaa.  Alueen puista kiinnostavin on erittäin suureksi kasvanut banianviikuna (Banyan Tree), joka on istutettu vuoden 1927 aikoihin ja joka todennäköisesti on yksi Yhdysvaltojen suurimmista vastaavista puista. Edisonin ja Fordin talvikartanot ovat kalustettuja ja sisustettuja. Niihin ei pääse sisälle, mutta niiden ikkunoissa on aukot, joista saa katselluksi sisälle. Talvikartanot ovat kiinnostavia historiallisia rakennuksia.

Fort Myersissa on outlet-kauppakeskus Tanger, jossa olemme käyneet aikaisemminkin, kun kävimme Sanibel Islandilla. Tanger oli matkan varrella, kun ajoimme Fort Myersista Bonita Springsiin, joten poikkesimme sinne ostoksille. Tangerista jatkoimme matkaa Bonita Springsiin, josta olimme varanneet huoneen Buffalo Chip’s Ranch House Motelista. Kirjauduttuamme motelliin meidän piti pian lähteä ajamaan Meksikon lahden rantaan katsomaan auringonlaskua. Sinne oli hotellilta matkaa kuutisen kilometriä. Aurinko laski Bonita Springsissä maanantaina kello 18.29 ja sitä oli kokoontunut rannalle katsomaan useita muitakin meidän lisäksemme.

Buffalo Chip’s Ranch House Motelin ravintolassa oli maanantaina kanansiipi-illallinen (chicken wings), ja ihmisiä tungeksi paikalla jo silloin, kun me lähdimme auringonlaskua katsomaan. Kyseessä on paikallinen herkkuruoka, jota ihmiset jonottavat, koska ravintola ei ota etukäteisvarauksia vastaan. Kun tulimme rannalta, menimme ravintolaan odottamaan vuoroamme. Jouduimme odottamaan hieman yli puoli tuntia, minkä jälkeen pääsimme syömään. Olikin jo nälkä, kun lounaskin oli jäänyt syömättä. Tilasimme talon pienimmän annoksen, johon kuului kymmenen kanansiipeä. Annoksen mausteisuudessa oli yhdeksän eri vaihtoehtoa miedosta tappavan tuliseen. Minä otin toiseksi miedoimman ja Anttikin otti vain tulisen ilman lisämääreitä. Ravintola oli tupaten täynnä, ruoka oli hyvää ja tunnelma rento ja iloinen. Ruokailijoita viihdytti pari kantrilaulajaa kitaroineen.

Tiistai 3.3.

Hotellihuoneessa oli jääkaappi, joten ostimme maanantai-iltana aamiaistarvikkeet valmiiksi. Hotellissa ei ollut aamiaista tarjolla, ainoastaan kahvia oli saatavilla. Aamiaisen jälkeen lähdimme kotimatkalle. Kotimatkalla päätimme poiketa hieman reitiltä ja käydä Punta Gordassa olevalla Crescent B Ranchilla eli maatilalla, jossa toimii Babcock Wilderness Adventures matkailuyritys. Se järjestää puolentoista tunnin opastettuja kierroksia maastobussilla. Osallistuimme tällaiselle kierrokselle ja näimme karjatilan ja tilalla työskenteleviä ihmisiä. Tilalla työskentelee vakituisesti myös kolme cowboyta, jotka paimentavat karjaa. Näimme myös suoalueita ja luonnonvaraisia eläimiä; muun muassa lintuja ja alligaattoreita. Opasrouvamme, joka toimi myös autonkuljettajana, kertoi matkan aikana mielenkiintoisia asioita paikallisesta luonnosta. Kierroksen jälkeen söimme nyhtöpossuhampurilaiset ranchin ravintolassa, ja sen jälkeen lähdimme ajamaan kohti itärannikkoa ja Lantanaa.

E.V. Babcock osti vuonna 1914 Babcockin maatilan, koska alueella kasvoi mäntypuuta, joka sopi erinomaisesti hänen puutavaraliiketoiminnalleen. 1930-luvulla maatilalla ruvettiin kasvattamaan karjaa, joka on siitä lähtien näihin päiviin asti ollut tilan pääasiallinen elinkeino. Vuosien saatossa tilalla on myös kasvatettu puita sekä alligaattoreita ja strutseja. Herra Babcockin ystävät olivat sitä mieltä, että tila on niin kiinnostava, että sitä pitäisi esitellä vierailijoille ja siitä alkoivat kierrokset tilan mailla.