(2).jpg

 

Helteinen kesä on takanapäin ja syksy alkanut. Sää on ollut viime päivinä vaihteleva, välillä on tuullut, välillä taivas on ollut paksussa pilvessa ja on saatu sadekuuroja, ukkonenkin on jyrähdellyt, mutta on aurinkokin paistanut.

Eilen lauantaina vietettiin sukumme uusimman jäsenen Aarne Heikki Matiaksen kastejuhlaa Luumäellä Aarnen isoisän ja isoäidin kodissa kauniin Kivijärven rannalla. Mekin osallistuimme Antin kanssa juhlaan. Aarne on veljeni Antin ja hänen vaimonsa Liisan pojan Heikin ja Heikin vaimon Outin ensimmäinen lapsi. Minä olen Heikin täti ja siis Aarnen isotäti. Koolla kastejuhlassa oli sekä Aarnen isän että äidin perheenjäseniä. Perinteiseen tapaan vieraille tarjottiin ennen tilaisuuden alkua lohikeittoa. Kastetilaisuuden aikana Aarne käyttäytyi reippaasti ja seurasi valppaasti tapahtumien kulkua. Sitten päästiin nauttimaan kahvipöydän herkuista ja seurustelemaan uusien tuttavien eli Outin perheenjäsenten kanssa.

Tänään päätin lähteä lähimetsään katsomaan, josko sieltä löytyisi sieniä. Metsä oli eilisen sateen jäljiltä aika märkä, joten minäkin olin aika märkä, kun olin jonkin aikaa siellä rämpinyt. Sieniä löytyi, tosin vain yksi herkkutatti ja ainoat kantarellit löytyivät kotipihasta. Haapa- ja karvarouskuja oli aika paljon ja ne olivat hyvälaatuisia ja madottomia. Kangasrouskuja oli paljon ja poimin mukaan niistä pienimmät ja kauneimmat. Toiseen pussiin poimin lampaankääpiä ja keltahaperoita.

Lähimetsä oli muuttunut taas siitä, kun viime vuonna siellä kävin sieniä etsimässä. Silloin siellä oli myynnissä yksi omakotitalotontti. Nyt tontilla oli puolivalmis iso omakotitalo ja talon ympäriltä oli raivattu metsää melko suurelta alueelta. Päätin kiertää talon hieman kauempaa, mutta siinä vaiheessa harhauduin niin, että yht'äkkiä maasto alkoi näyttää aivan oudolta. Otin puhelimen navigaattorin avuksi ja kun olin taas tutussa maastossa panin puhelimen taskuun. Säikähdin melkoisesti, kun yht'äkkiä kuulin äänen sanovan: "päämäärä on neljänsadan metrin päässä vasemmalla". En siis ollut sulkenut navigaattoria ja se ilmoitti, kuinka kaukana olin kotoa.

Hirvikärpäsiä on kuulemma tänä vuonna ollut ennätyksellisen paljon. Metsässä niitä ei näkynyt. Aika lähellä kotia yksi hirvikärpänen lensi päähäni lippalakin taka-aukosta ja ryömi sieltä päänahkaa pitkin. Sain sen onneksi pyydystetyksi. Kotona sienet puhdistettiin saman tien ja rouskut ryöpättiin ja muut sienet kiehautettiin kokoon pannulla.