Perjantaiaamuna lähettelin nimipäivätervehdyksiä tutuille Ritvoille ja saimme myös kutsun Ritvan nimipäiväkahville Helsinkiin. Paikalla nimipäiväkahveilla oli myös entinen työkaverimme Raili, joka rupesi tekemään meille haastavia tehtäviä ratkottavaksi. Otin ne mukaan kotiin, koska ne olivat sellaisia, että vaativat hieman pohdintaa. Illalla sitten sain kaksi neljästä tehtävästä ratkaistuksi, mutta kaksi muuta jäivät vielä mietintään. Tuollaiset tehtävät ovat aika koukuttavia, joten helposti muut puuhat jäävät, kun niitä rupeaa ratkomaan.

P1030938.JPG

Lauantaina luin loppuun Jukka Viikilän kirjoittaman romaanin ”Akvarelleja Engelin kaupungista” (2016, 213 sivua), joka on Engelin fiktiivinen yöpäiväkirja vuosilta 1816 - 1840. Syksyllä 1816 Helsingin uudelleenrakennuskomitea on valinnut saksalaisen Johan Carl Ludvig Engelin arkkitehdikseen. Engel on muuttanut perheensä kanssa Helsinkiin, joka on ”harvaan asuttu ulkosaariston kallioniemi, itämeren löytämätön helmi, enimmäkseen vaikeakulkuista vuorta”. Engel on luvannut vaimolleen Charlottelle, että työ kestää vain kuusi vuotta, minkä jälkeen he pääsisivät muuttamaan pois Helsingistä, joka on kylmä ja syrjäinen paikka ja jossa Charlotte ei viihdy. Työtä riittää kuitenkin niin pitkäksi ajaksi, ettei  muutosta pois Helsingistä koskaan tule mitään. Vaimo Charlotte kuolee 1831 ja tytär Emilie 1940 vähän ennen isäänsä Carl Engeliä.

Engelin aika Suomessa jakautui kahteen kauteen Vuonna 1816 hän aloitti Helsingin uudelleenrakennuskomitean arkkitehtina, jolloin hän vastasi julkisten rakennusten suunnittelusta. Vuonna 1924 Engel nimitettiin intendentinkonttorin päälliköksi, jolloin hän hylkäsi lähtösuunnitelmansa Helsingistä. Intendentinkonttorin päällikkönä Engel vastasi koko Suomen suuriruhtinaskunnan rakentamisesta: kirkkoja, kouluja, sairaaloita, vankiloita, pappiloita, kartanoita, raatihuoneita, lääninhallituksia, tullikamareita ja majakoita. Tässä tehtävässä Engel oli kuolemaansa vuoteen 1840 asti.

”Olen luvannut Charlottelle, että olemme Helsingissä kuusi vuotta. Sen verran uskon uudelleenrakentamisen vievän ja sen verran on kirjattu sopimukseen. Lupausta ei ole vaikea pitää, sillä tämä on luotaantyöntävin paikka, minne matkani on koskaan vienyt.” (s. 11)

”Kuluneet viikot olen vain piirtänyt. Varhaisesta aamusta olen istunut piirustusteni ääressä, ja kun aurinko nousee – talvisaikaan se tapahtuu hetkeä ennen lounasta – minulla on yleensä jo jotakin Ehrenströmille näytettävää, jos ei muuta niin akantuslehtiaiheinen kipsinauha tai tuolin jalka.”  (s. 13)

”Minulle on tarjottu intendentinkonttorin johtajan virkaa. En ole puhunut asiasta Charlottelle vaan vienyt sitä salassa eteenpäin. Ajattelen, jos elintasomme nousisi ja saisimme rakentaa perheellemme oman talon, elämä kaupungissa muuttuisi paremmaksi.” (s. 92)

”Minua on joskus moitittu Pietarin arkkitehtuurin matkimisesta. Nyt tämä surkea kiista voidaan katsoa vihdoin päättyneeksi. Pulkkalan mäelle, lähelle Pietaria, on rakennettu observatorio, jonka mallina on käytetty Helsingin observatoriota.” (s. 204)

Tunnetuimpia Engelin Helsinkiin suunnittelemia rakennuksia ovat muun muassa Senaatin talo (Valtioneuvoston linna), Vanha kirkko, Yliopiston päärakennus, Seurahuone (kaupungintalo), Yliopiston kirjasto, Lapinlahden sairaala, Yksityistalon muutos ja laajennus Keisarilliseksi palatsiksi (presidentinlinna) ja Nikolainkirkko (Helsingin tuomiokirkko) sekä monet muut.

Etsin ja löysin internetistä kuvia Engelin aikaisesta Helsingistä. Netistä löytyi myös upeita Engelin maalaamia akvarelleja. Niitä oli kiva katsella ja pohtia samalla Engelin ajatuksia hänen suunnitellessaan rakennuksia Helsinkiin.