Perjantai-iltana tanssittiin Borgå Gymnasiumin, Porvoon ruotsinkielisen lukion, vanhojentanssit Porvoon urheiluhallissa, ja koska Rianakin oli tanssimassa, niin lähdin paikan päälle niitä katsomaan. Runsaan tunnin mittaisessa esityksessä nähtiin vanhoja salonkitansseja ja paritansseja kuten esimerkiksi cicapo, menuetti, grand square, valssi ja mignon eli kehruuvalssi sekä yksi tilaisuutta varten suunniteltu moderni tanssi. Illan viimeiseen valssiin tanssijat hakivat yleisön joukosta jonkun läheisensä, Riana tanssi tämän valssin isänsä Jarkon kanssa. Tanssit oli hyvin harjoiteltu ja ne sujuivat hienosti. Tanssijat olivat tyylikkäitä, tytöillä on kauniit puvut ja kampaukset ja pojilla frakit.

Yllättäen tanssien katsominen tuntui liikuttavalta, kun mieleen muistui oma vanhojenpäivä Järvenpään yhteiskoulussa vuonna 1968 eli 54 vuotta sitten. Silloin vanhojenpäivää vietettiin hyvin eri tavalla kuin nykyään. Alunperinhän vanhojenpäivän ajatuksena oli pukeutua vanhoihin, kotoa tai muualta löytyneisiin, vaatteisiin ja näyttää oikeasti vanhukselta.  Minäkin hankin päivään vaatetuksen, mustan villakankaisen puvun, sukulaisilta Ilmajoelta. Selvästi muistan vieläkin, kuinka valkoisesta villaisesta hartialiinasta irtosi mustaan pukuun kuituja, ja lopulta asu näytti lähes mustavalkoiselta. Hassua, että tuollainen asia on säilynyt parhaiten muistissa siitä päivästä.