Eilen lauantaina Vesa Sirén kirjoitti Helsingin Sanomissa Avantin Suvisoiton torstain avajaiskonsertista otsikolla ”Matto pilasi Avantin konsertin”. Sirén oli ihmetellyt sitä, mikä oli muuttunut Avantin soitossa, koska kaikki ei kuulostanut Avantilta varsinkaan Beethoven-soitossa. Hänelle oli kerrottu, että mitään poikkeavaa ei ollut: ei sairastumisia eikä viime hetken paikkauksia. Myöhemmin taiteellinen johtaja Kari Kriikku oli soittanut Vesa Sirénille ja kertonut, että Taidetehtaan Avanti-salissa oli kokeiltu uudenlaista mattoa lavalla. Kun sali oli täynnä yleisöä, soivuus oli kadonnut. Torstain konsertin jälkeen  lavan matto poistettiin. Minä en kylläkään tällä musiikkituntemuksellani havainnut tällaista ongelmaa vaan nautin musiikista suuresti.

DSCN2721.JPG

Niskavuoren Hella -näytelmän näyttämön lattialla oli kymmeniä metrejä räsymattoja.

Sunnuntai-aamun pilvisyys haihtui päivän mittaan ja puolenpäivän aikaan aurinko jo paistoi. Päätimmekin hankkia liput Järvenpään teatterin kesäteatteriesitykseen Järvenpään Vanhankylänniemeen. Järvenpään teatterin näyttelijät esittävät tänä kesänä Hella Wuolijoen Niskavuoren Heta -näytelmää. Katsojia oli tänään runsaasti, kun sääkin pitkästä aikaa oli suosiollinen kesätapahtumalle. Katsomo on katettu, joten sateestakaan ei olisi ollut haittaa, mutta aurinkoinen sää kuitenkin aina kohottaa tunnelmaa.

Niskavuoren Hetan tarina on tuttu, ja elokuvakin esitettiin vähän aikaa sitten televisiossa. Tiina Brännaren ohjaaman näytelmän esitti 23 harrastajanäyttelijää, päärooleissa Anu Uhlenius Hetana, Tommi Kolehmainen Akustina ja Pauliina Naala Siipirikkona. Musiikin näytelmään oli säveltänyt Altti Uhlenius. Pääosien esiintyjät olivat erinomaisia rooleissaan ja näytelmässä tavoitettiin monenlaisia tunnelmia.

Esitys oli hienoa katsottavaa ja kuunneltavaa. Joukkokohtaukset, joissa kaikki esiintyjät olivat samanaikaisesti näyttämöllä ja joissa kolmen naisen trio kertoi tarinaa laulaen ja muu joukko tanssien veivät kerrontaa eteenpäin. Tarinassa edettiin 1800-luvun loppupuolelta 1920-luvulle asti. Esitys oli niin vaikuttava, että se kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa.

Kotiin ajaessamme kuuntelimme Yle Radio Suomesta pianisti ja säveltäjä Iiro Rantalan ohjelmaa Tunteiden ilta, jossa kuuntelijat voivat soittaa suoraan lähetykseen ja kertoa tunnelmistaan, jotka Iiro Rantala sitten improvisoi melodiaksi pianolla soittaen. Iiro Rantala jutteli leppoisasti lähetykseen soittaneiden kanssa ja sai hienosti tuoduksi esiin niitä tunnelmia, joita soittajat olivat kuvanneet. Ohjelma sai kuluneella viikolla tuomariston kunniamaininnan New Yorkissa pidetyillä radiofestivaaleilla.

Kotimatkalla kesäteatterista näimme myös hauskan tapahtuman Nikkilän ja Söderkullan välillä. Pellolla jänis ajoi takaa matalalla lentävää varista. Aina välillä varis seisahtui maahan ja kun jänis tuli lähelle, varis lähti taas lentoon. Jäniksen ja variksen vauhti oli melko verkkainen, ja näyttikin siltä, että ne leikkivät keskenään.

DSC07419.JPG

Punainen lollo rosso, vihreä sileälehtinen roomansalaatti ja vihreä frisella.

Ensimmäiset Åströmin salaatit ovat kasvaneet isoiksi ja nyt niitä korjataan aina iltaisin ja viedään seuraavana aamuna kauppoihin ja ravintoloihin. Antti kävi tänään hakemassa meille ensimmäiset salaattikerät; lollo rossoa, frisellaa ja roomansalaattia, joista teimme illalla suuren mehukkaan salaatin. Oli tosi tuoretta; salaatin korjaamisesta kului vajaa tunti siihen, kun me söimme sitä.